EU on muuttamassa direktiivejään. Isoin riski on pienille itsenäisille verkkoyhteisöille ja näitä tuottaville ja ylläpitäville yrityksille artiklassa 13.

Oikean alkulähteen löytäminen oli ihan liian hankalaa. Lakitekstin ymmärtäminen vielä vaikeampaa. Tämä ehkä on se oikea kohta, johon viitataan? Lähde EU

Content recognition technologies? Kuka maksaa työn, joka tällaiseen sisällön tunnistusprosessiin liittyy ja onko pk-yrityksellä rahaa toteuttaa sisällön tunnistamiseen tarvittavaa teknologiaa?

Teknisesti helpoin olisi toteuttaa järjestelmään työkalu, joka tunnistaa teknisen tunnisteen avulla (esim. vesileimasta), onko kyse tekijänoikeuden alaisesta sisällöstä ilman jakamisoikeutta. Tämä taas edellyttää, että vastapuolella (sisällön omistaja) on käytössä tällainen vesileima. Lisäksi tarvitaan standardi, että se on SAMANLAINEN kaikilla, jotta ei olla sisällöntunnistamisessa samassa tilanteessa kuin kännyköiden latureiden kanssa, kun valmistajilla on kaikilla omanlainen piuhanpää, ettei vahingossakaan pärjää yhdellä, jota voisi jopa uusiokäyttää puhelimen kuoltua vuoden intensiivisen nettijakson jälkeen.

Mikä tässä yhteiskunnassa on niin ollut vaarassa, että pitäisi muuttaa lakia siten, että sisältö tulee tunnistaa? Eikö enemmän vaarannu EU:ssa, jos tämän asetuksen vuoksi palveluja ja yrityksiä saatetaan lopettaa kokonaan, koska asetuksen noudattamisesta tulisi kalliimpaa kuin oma liiketoiminta tuottaa. Melkoinen käenpoika.

Lue aiheesta lisää:

Mitä kysymyksiä valvontavastuun toteuttamiseen liittyy?

Kannattaako 13.artiklan tekstimuutokset tehdä? Valvontakoneiston rakentamisen ja valvontakoneiston valvontakoneiston rakentamisen kustannukset

Kirjoittajat
Katri Lietsala
Toimitusjohtaja
040 749 9072
comments powered by Disqus