Tanska on saanut sähköistettyä hallintonsa. Liikkeelle lähdettiin ensimmäisenä palveluista, joissa oli matalampi riski epäonnistua ja teknisesti riittävän kypsiä ratkaisuja, joiden vaikutus ei haittaisi kansalaisten yhdenvertaisuutta (engl. social exclusion).

Edelleen on lomakkeita, mutta tavoitteena on proaktiiviset palvelut, joissa hakemisen sijasta voidaan päätellä, mihin tukiin ja palveluihin kansalainen tai kuntalainen on oikeutettu.

- Kun täytät 67 vuotta, alat saada kansaneläkettä. Eläke perustuu ikään. Aiemmin henkilön piti lähettää lomake ja eläke laitettiin maksuun vasta, kun lomake oli saatu. Nykyisin päätös on automatisoitu, johtaja Jens Krieger Røyen kertoo esimerkkinä.

Tanskassa on oma "Agency for Digitisation" palveluiden sähköistämiseksi. Siellä Jens Krieger Røyen työskentelee.

Tavoitteena on kerätä dataa niin, että sitä voidaan hyödyntää palveluiden parantamisessa ja kehittämisessä. Jens Krieger Røyen kertoo, että Tanskassa pitää ilmoittaa tulonsa tulorekisteriin kuukausittain. Tästä on etuna, että tiedetään tulot valmiiksi ja kun samaa dataa voidaan hyödyntää uudelleen eri tarkoituksessa, ei päätöksentekijän tukiasioissa tarvitse pyytää niitä uudelleen asiakkaalta.

- Sosiaalitukia pitää vielä hakea, mutta on pystytty helpottamaan olemassa olevalla datalla hakua. Hakija vain tarkistaa, pitävätkö tiedot paikkansa.

Tanskassa kehitetään uusia sähköisiä palveluja myös jatkossa. Tanskalaisjohtajan mielestä tälle on saatu luotua hyvä perusta, koska tanskalaiset osaavat nykyisin jo odottaa palveluiden olevan sähköisiä.

- Tanskalainen ei halua mennä poliisiasemalle allekirjoittamaan mitään.

Suurin osa julkishallinnon palveluista Tanskassa on omalla äidinkielellä eli tanskaksi, pienempi osa englanniksi. EU-määräysten vuoksi palveluja pitää tarjota monikielisenä enemmän ja Tanska on tällä tiellä.

Tanskassa nousi digitalisaatiosta iso poliittinen keskustelu. Pelot kuulostavat samoilta kuin Suomessa, kun puhutaan palveluiden siirtämisestä verkkoon.

- Luommeko toisen luokan kansalaisia? Entä vanhat ihmiset?

Tanska taklasi osan vastustuksesta kohderyhmien osallistuvalla suunnittelulla ja kouluttamalla.

- Pyydettiin muutokseen mukaan ikäihmisiä. Järjestettiin kursseja kirjastoissa ja ikäihmisten asuinympäristöissä.

Osa kritiikistä osoittautui turhaksi.

- Kodittomilla ei ole omaa vakituista osoitetta, mutta jokaisella - tai melkein kaikilla - on mobiilipuhelin. Nyt kodittomilla on pääsy dokumentteihin, kun heillä ei ollut aiemmin postilaatikkoa, johon paperit voisi lähettää.

Nuoret osoittautuivat vaikeimmaksi ryhmäksi Tanskassa. Viranomaisten käyttämä sanasto on vierasta. Nuorten oli hankalampi motivoitua tai kokea tärkeäksi julkishallinnon palveluja, vaikka ne olisivat verkossa. Mieluummin hengailee kavereiden kanssa ja juhlii, jos saa valita.

- Nuorten pitää oppia velvollisuutensa kansalaisina. Kyse ei niinkään ole teknisistä, digitaalisista taidoista kuin siitä, että ymmärtää roolinsa yhteiskunnassa.

Yleisö kysyi, mikä oli puhujan lempipalvelu? Hän kertoi pitävänsä ja vihaavansa koulujen käyttämää järjestelmää vanhempien ja koulun kesken: Viestejä on niin paljon, vaikka ohjelmisto sujuvoittaakin viestintää.

Jens Krieger Røyen, Agency for Digitisation, Tanska kertoi eurooppalaismaan digitalisaatiosta esimerkkejä Keväthumaus-tapahtumassa Helsingissä 3.4.2019. Sali oli täynnä, joten aihe kiinnosti.