Katri Lietsala // Internetissä on paljon yhdeltä monelle viestintää (one to many), vaikka siihen voisikin jonkin verran myös vastaanottaja osallistua. Näin ollen se muistuttaa broadcast-lähetystä. Viestintää dominoi sähköposti, mutta uutiset ovat saamassa etumatkaa kiinni. Siinä muutamia AOIR:n pääpuhujan Rich Lingin ajatuksia eiliseltä.
Ling huomautti, että samoin kuin netissä myös kännykässä viestintä tukee intiimiä läsnäoloa ja suurin osa viestinnästä kohdistuu hyvin rajattuun joukkoon ihmisiä.
Esimerkiksi norjalaiset käyttävät kännykkäänsä eniten tekstiviesteihin (56 %) ja ääneen (34 %), kun taas MMS-viestit jäävät kahteen prosenttiin ja mobiiliwebbi viiteen prosenttiin. Itse asiassa Internetin merkitys näyttää kasvavan oikeastaan vasta nyt, kun iPhone saavuttaa markkinoita.
Samalla tavalla myös ostaminen on intiimiä ja siihen liittyvät olennaisesti kanssaihmiset, joiden kanssa olemme tekemisissä.
- Jonkin teknologian tai työkalun kotiuttaminen on sosiaalinen prosessi. En päätä yksin, vaan kyse on neuvottelusta, jota käyn sosiaalisen verkostoni kanssa. Tekninen toiminto ei määritä, miten ymmärrämme jotkin työkalut, vaan sosiaalinen vuorovaikutus. - Rich Ling -
Lisäksi päätöksiimme vaikuttaa esteettisyys.
Ennen kuin tuote tai palvelu tulee osaksi arkea, kuluttajan pitää ymmärtää, että juttu ylipäätään on olemassa. Sen jälkeen päätämme, ostammeko vaiko emme. Tätä voi edeltää pitkäkin pohdiskelu palvelun ominaisuuksista. Esiin saattaa tulla myös Lingin sanoin "vaimorajoitus"; mitä puoliso mahtaa sanoa.
- Kun tuote tai palvelu tulee osaksi omaa kotiamme, se alkaa toisten ihmisten mielissä määrittää, millainen henkilö olemme. Hankintapäätös ei ole mitenkään triviaali. - Rich Ling -
Kun jokin asia on ostettu, se pitää sijoittaa olemassa olevaan ympäristöön: mihin televisio laitetaan olohuoneessa, tuleeko tietokone sohvan reunalle vai työpöydälle.
Pohdin Lingin puheen jälkeen, että sama koskee myös verkkopalveluja. Käyttäjä joutuu ratkaisemaan, miten uusi verkkopalvelu tai sovellus liittyy jo käytössä oleviin sivustoihin, jo olemassa olevaan profiiliin, jota käyttää.
Kyllähän se harmittaisi, jos vaikkapa tv-sarjan katsojan pitäisi aina mennä tv-studiolle nähdäkseen sarjan tai jos ostaisin hiustenkuivaajan, mutta voisin käyttää sitä vain myymälässä, josta sen ostin. Saitteko kiinni, mitä ajan takaa?
Perinteisten verkkosivujen tekijäthän olettavat, että kuluttaja on valmis kuluttamaan sisällöt aina heidän omilla sivuillaan sen sijaan, että saisi sijoittaa ne "kotiinsa".
- Joskus tosin ostos ei teekään, mitä odotimme. Työnnämme jutun vain jonnekin välttääksemme nolostumisen. - Rich Ling -
Ostos voi olla musiikkia, t-paita, online-työkalu, jolla pidämme muihin yhteyttä. Ostajasta syntyy välittömästi mielikuva, jos hän käyttää esimerkiksi GoldVishin Le million-puhelinta.
Lingin mukaan kaikki käyttö, kulutus ja omistajuus on muiden olettamaa. Jos toinen uskoo, että kaverilla on kännykkä, hän yrittää etsiä siihen numeroa, johon voisi soittaa.
- Kotiuttamisen yhteydessä netistä ja mobiililaitteista tulee sosiaalisia faktoja. - Rich Ling -
Kun jostakin tuotteesta tulee osa kansan ideologiaa (engl. folk ideology) ja itsestäänselvyys (engl. taken for grantedness), siitä tulee sosiaalinen fakta, jota ilman ei kuvitella enää arkea.
Ongelmia aiheutuu silloin, jos enemmistölle yleinen onkin jollekulle harvinainen.
- Esimerkiksi voimmeko palvella sinua kansalaisena, jos sinulla ei ole postilaatikkoa tai nettiyhteyttä? Kyse on voimasuhteista. - Rich Ling -
Rich Ling puhui Kööpenhaminassa pidetyssä AOIR-konferenssissa lokakuussa 2008.