Lopetin Facebookin käytön viime vuoden heinäkuussa. Se oli arvovalinta.

Kavereita on siellä 561. Facebookin lopettamisen jälkeen olen ollut yhteydessä heistä enää 3,5-5 %:n kanssa. Suurin osa heistä tuntee minut urheiluharrastukseni ansiosta, ystäväni ovat samat kuin ennen Facebookia.

En saanut yhtään uutta ystävää Facebookin kautta. Ohut lanka, joka ehkä vaikutti yhdistävän meidät tuttavina toisiimme, näyttää olleen vain Facebookin mittainen.

Se on ok. Myös minä olisin voinut soittaa teille.

Työni vuoksi kirjaudun yhä Facebookiin. Ymmärrän, miksi osan yrityksistä ja yhteisöistä kannattaa edelleen olla siellä. Etenkin jos asiakkaat ovat kuluttajia. B2B-markkinoilla asiantuntijan tavoittanee muualta helpommin.

Yksityishenkilö Katri Lietsalaa ei Facebookissa enää näe, ellei joku ystävistä ole merkinnyt minua kuvaan, joka yhdistää henkilönä Facebookiin ja näyttää hetkiä elämästäni. Urheilujoukkueeni Facebook-sivu saattaa satunnaisesti sisältää pakollisen ilmoittautumisen, johon minut on huudeltu Whatsapin kautta mukaan. Sen verran oli pakko tehdä lievennystä.

Tunnus on siis olemassa. Voisin koska tahansa aloittaa uudelleen palvelun käytön.

Mutta Facebook ei kiinnosta.

Miksi lopetin Facebookin?

Kyse ei ollut downshiftauksesta tai sinnittelystä muiden mukana. Osaan käyttää palvelua erinomaisesti. Kuuluin aktiivikäyttäjiin useita vuosia. Elin läpi alkuvaiheen, kun järkevimmätkin ihmiset tökkäilivät toisiaan tai heittivät lampailla.ja sen toisen aallon, jossa pelikutsuja ja arpajaistykkäyksiä jaettiin enemmän kuin on järkevää.

En kokenut Facebookia liian myönteiseksi tai kielteiseksi paikaksi, vaan lopulta liian hiljaiseksi.

Ihmiset jakoivat hyvin vähän tai ei mitään samaan aikaan, kun itse jaoin melko avoimesti kuulumiset. Vastavuoroisuus puuttui.

Valjuinta oli, kun tavatessa ihmiset totesivat: "Luin sen jo Facebookista."

Facebook-addiktiosta eroon

Onko seurauksia palvelusta, josta muodostui addiktio? On.

Turhauduin, kun Facebookin virrassa ei ollut uutta tai kiinnostavaa. Saatoin kirjautua useita kertoja päivässä nähdäkseni joko nyt.

Facebook muutti tapaansa tarjota sisältöjä. En välttämättä nähnyt ystävieni sisältöjä automaattisesti. Mainoksia näkyi sitäkin enemmän.

Miksi kirjautua palveluun, joka aiheuttaa turhautumista? En keksinyt syitä. Mitä voi tehdä verkkopalvelulle, joka turhauttaa? Lopeta palvelun käyttäminen.

Kävin sisäisen arvokeskustelun. Kyseenalaistin omien sisältöjeni jakamisen ja vieraiden ihmisten sisältöjen seuraamisen epäillen verkostoani löyhäksi yhteenliittymäksi, jossa lopulta ei ole merkitystä, osallistunko vai en.

Mitä Facebookin tilalle?

Sosiaalisen median palveluja jäi niin hyvä valikoima käyttöön, että tunteja ei jäänyt yli niin kuin ehkä heillä, jotka eivät ota mitään tilalle.

Työelämään liittyvät keskustelut oman organisaation ulkopuolisten kanssa alkoivat virkistyä LinkedInissä, jonne tuli uusia ominaisuuksia. Twitter hoitaa asiantuntijoilta linkkivinkit. Kanava auttaa blogia nopeammin pitämään kansallisen ja kansainvälisen verkoston näppituntumassa. Gemilolla on yrityksen oma Facebook-sivu, mutta epäilen yhä enemmän sen merkitystä liiketoiminnan kannalta.

Pinterest ja Instagram tyhjäävät pään. Ne ovat korvanneet minulla blogit ja aikakauslehdet, joista selataan kuvia sisustuksesta, muodista ja matkakohteista. Instagram on pieni henkilökohtainen "blogini", mutta se tuntuu liian kevyeltä ollakseen blogi ja liian pitkältä ollakseen mikroblogi. Yritysblogia kirjoitan Gemilon omalla blogityökalulla säännöllisesti. WhatsApp korvasi ajat sitten tekstiviestit ja osin myös Facebook-ryhmän. Snapchat ja Periscope ovat seurantalistalla, mutta en ole varma vielä, mitä niiden kanssa kannattaisi tehdä. YouTubeen olen liian laiska, mutta kunnianhimoinen. Videoista ei tulisi ehkä valmiita, joskin GoPro houkuttelee kokeilemaan.

Työhön liittyviä asioita ei ole koskaan käsitelty Facebookissa. Sitä varten on oma työyhteisön alusta ja Skype, joka lienee seuraavaksi menossa vaihtoon. Kerron tästä lisää, jos etenee.

Lopettamispäätökseni Facebookissa on osoittautunut oikeaksi. Jos ei viihdy, kannattaa keksiä muuta tekemistä.

***

Haluatko tietää yleisemmin, miten sosiaalisen median käyttö on muuttunut Suomessa? Lue Tilastokeskuksen tieto- ja viestintätekniikan käyttötilastoista, mitä Harto Pönkä blogissaan kirjoittaa.