Katri Lietsala // Marc Davis toi MindTrekissa esiin, miten aiemmin riitti, kun mietti käyttöliittymää, jolla yksi ihminen pystyi hyödyntämään tietokonetta, kun taas Web 2:0:n ja sosiaalisen median aikakaudella tehtävänä on ei vain yhdistää miljoonia tietokoneita, mutta ihmisiä.
Davisin mukaan verkkopalvelujen suunnittelijoiden tulisi miettiä sisällön kuluttajien ja tekijöiden sijasta myös ihmisiä, jotka ovat innostuneita, the enthusiasts, jotka osallistuvat fanittamalla tai arvioimalla sen sijaan, että välttämättä luovat alkuperäisen sisällön. Toinen merkittävä ryhmä ovat yhdistelijät, the remixers: ihmiset, jotka kokoavat soittolistoja ja tuottavat mash-upeja, yhdistelmiä erilaisista sisällöistä.
Koska kaikki liittyy ihmisiin, eivät pelkät insinöörit riitä. Hyvässä tiimissä on aina myös tekijöitä, jotka miettivät, mikä motivoi ihmisiä, miksi he käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät.
Everyone is a nerd in something. - Marc Davis.
Jokaisella meillä on jokin asia, johon suhtaudumme intohimoisesti ja johon käytämme vapaa-aikaamme.
Sisällön, yhteisön ja kontekstin lisäksi kehittäjän muistilistalla on neljä W-kirjainta, joilla asiat saa järjestykseen. Kysymykset ovat: where, when, who, what. Marc Davis muistutti, että uuden ajan Internetissä pyritään luomaan järjestelmiä, joissa näiden neljän kysymyksen perusteella voidaan tarjota entistä mielenkiintoisempia palveluja. Hän oli selvästi innoissaan myös mobiilista identiteetistä, jossa puhelimesta tulee maailmankaikkeuden keskus ja omat ihmiset ovat aina mukana.
Davis jopa iloitsi, että paikannuksen ja oikean ajankohdan ansiosta mainonnasta tulee lahja sen sijasta, että se vain ärsyttäisi.
Oli ilo huomata, että vaivattomuus näyttää olevan myös Yahoon mantra. Marc otti nokialaisellaan kuvan yleisöstä. Puhelin paikansi, missä puhuja oli ja ehdotti Hotelli Rosenhdahlia. Lisäksi se poimi avainsanoiksi tulevista tapahtumista MindTrekin. Koska Marc oli käyttänyt aiemmin yleisö-avainsanaa, myös se löytyi helposti kirjoittamalla pelkkä au (engl. audience) hakukenttään.
Loistava palvelu. Etenkin jos kuulin oikein geotagein merkittyjen valokuvien määrän - 60 miljoonaa? Onhan se järkyttävää ajanhukkaa, jos suurin osa on lisätty kartalle käsin.
Davisin puhelin siis päivitti kuvan tageineen suoraan Flickriin, jossa se yhdistyi kartta-aineistoon ilman lisätyötä. Toinen esimerkki vaivattomuudesta oli puhujan kannettava Mac (mikä ei ole uutinen). Läppäri näytti Tampereen sään ilman, että Davisin olisi tarvinnut erikseen kertoa, että hän haluaa katsoa Tampereen sään. Kätevää.