Suomi.fi-palveluun on rakenteilla Design System -käyttöliittymäkirjasto. (Väestörekisterikeskuksen uutiskirje) Se sisältää uudelleen käytettäviä Reactilla toteutettuja käyttöliittymä-komponentteja, jotka ovat yhteismitallisia rakennuspalikoita verkkopalveluiden toteuttamiseen. Elementtejä ovat esimerkiksi painike, alasvetovalikko, valintanappi ja valintaruutu.

Mari Kervinen vastaa Suomi.fi-palveluiden yhtenäisestä käyttökokemuksesta.

- Tämä on ensimmäinen Suomessa julkisen hallinnon julkaisema Design System -palvelu, hän kertoi Saavutettavuus-seminaarissa syyskuussa 2019.

Väestörekisterikeskuksen tavoitteena on luoda Suomi.fin kirjastosta vapaasti kaikkien hyödynnettävissä oleva palvelu, jonka komponentteja saa muokata vastaamaan oman sivustonsa ilmettä, kunhan saavutettavuus säilyy.

Koodin kehittäjiä kiinnostanee Githubissa oleva projekti. Kehittäjät voivat raportoida virheitä ja tuottaa uutta sisältöä palveluun.

Tänä syksynä Suomi.fi Design System -palvelussa julkaistaan uusia komponentteja.

- Haluamme jakaa avoimesti Suomi.fi-palvelussa tehtyä työtä muiden hyödynnettäväksi.

Saavutettavuus jo suunnitteluprosessista alkaen

Suomi.fi-palvelusta on tarkoituksena julkaista käyttöliittymäsuunnittelusta dokumentteja, koska jo suunnittelussa olisi jo tarpeen miettiä, miten saavutettavuus on toteutettavissa.

Kervinen puhui ehkä jo kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoessaan, että tavoitteeksi kannattaa ottaa muutosten tekeminen jo suunnitteluvaiheessa.

- Saavutettavuus ei saa olla päälle liimattua ja vasta loppuvaiheessa tehtävää! Mari Kervinen muistutti.

Suomessa Suomi.fi-palvelun suunnittelu- ja toteutusperiaatteiden käyttöliittymä-kirjasto, "design system", on vasta Suomi.fi-palvelun oma käytäntö.Suomi Design System on myös osa Suomidigi -palvelua, jolla pyritään tukemaan julkishallinnon palveluiden digitalisaatiota.

Paine hoitaa saavutettavuusasiat kuntoon tulee EU:sta ja Suomen eduskunnalta. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta on jo voimassa.

Suomeen tulossa valtiollinen "Design System" verkkopalveluiden kehittäjille?

Suomessa Suomi.fi-palvelun suunnittelu- ja toteutusperiaatteiden käyttöliittymä-kirjasto, "design system", on vasta Suomi.fi-palvelun oma käytäntö. Ei siis Suomen valtion ja kuntien kaikkien digipalveluiden design-kirjasto.

Montako kertaa hallinnolla on varaa suunnitella sama painike uudelleen -kysymys sai yleisön Sanoista tekoihin -saavutettavuusseminaarissa hymähtämään.

Väestörekisterikeskuksen asiantuntija kertoi kuulleensa kysymyksen kollegalta Hollannista. Kollega oli esitellyt 68 erilaista versiota Lähetä-painikkeesta Hollanin valtion palveluissa, jossa sittemmin on jo alettu rakentaa koko valtion yhteistä, yhtenäistä Design-järjestelmää.

Myös muissa maissa kuin Hollannissa rakennetaan jo vastaavaa valtion tasoista design-järjestelmää: Kervisen mukaan ainakin Kanada, Singapore, Tanska, Uusi-Seelanti ovat lähteneet yhtenäistämään käyttökokemusta valtion palveluihin.

Suomessa ei ole valtion tasolla Design System -päätöstä tehty.

- Toistaiseksi, Kervinen toteaa.

Kervisen puheenvuoron perusteella vaikuttaa, että ainakin hän haluaisi, että koko Suomi valtiona lähtee tekemänä omaa design-kirjastoaan eikä ihme, kun EU:n saavutettavuusdirektiivi julkishallinnolle pakottaa joka tapauksessa tekemään käyttöliittymiä ja sisältöjä uusiksi.

- Yhdenmukainen palvelu on käyttäjän etu, Mari Kervinen huomauttaa.

Vähän hirvittää, että pitäisi tarkastaa jostain "isosta kirjasta", millainen nappulan "Lähetä" kuuluu olla, kun kaikenlaisia teknisiä kirjastoja käytetään tyyleihin ja toteutuksiin muutenkin ohjelmistoyrityksissä. Voisiko riittää, että nappula on saavutettava..

Nappulat eivät ole verkkopalveluiden kehittämisessä kallein investointi, vaan se, miten data kerätään, tallennetaan ja voidaan yhdistellä valtion ja julkishallinnon palveluissa.

Toisaalta en voi enkä halua kritisoida tästä Kervistä tai Suomi.fi-palvelua. Hyvähän se on, että Suomi.fi jakaa avoimesti veronmaksajien rahalla tehtyjä juttuja, jos niillä vaikka joku saa säästöä aikaan ja/tai parannettua verkkopalvelunsa saavutettavuutta ja käyttökokemus paranee, kun näyttää heti tutulta, vaikka viranomainen vaihtuisi.

Ohjelmistokehityksestä valuu englanninkielisiä termejä julkishallintoon

Twitterissä oli kysäisty, onko Väestörekisterikeskus pohtinut Design System -sanojen sijasta suomenkielistä termiä. Sama kävi mielessä, kun istuin saavutettavuus-seminaarissa kuuntelemassa esitystä. Päivän yhtenä teemanahan oli selkokielisyys.

- Olemme puhuneet "suunnittelukirjastosta". Voi olla vaikea..Design System on kuitenkin nimi, joka on vakiintunut verkkopalvelun kehittäjien suussa., Mari Kervinen mietti.

Mikään ei estä suomenkielistä termiä, mutta mikä olisi oikea sopiva sana? Mari Kerviselle @marikervinen voi ehdottaa Twitterissä suomenkielistä nimeä.