Katri Lietsala // Paikkatiedon tavoitteena on päätöksentekijöille toiminnan hallinta ja ennakointi. Toimivaan paikkatietopalveluun tarvitaan ainakin hyvä idea, yksikkö, joka ylläpitää järjestelmää, toimijoita, jotka tuottavat tai analysoivat tietoa ja varsinainen jakelukanava, jota kautta tieto etenee esimerkiksi päättäjille, asukkaille, kollegoille, alihankkijoille.

- Paikkatiedon avulla voidaan priorisoida toimintaa. Esimerkiksi suunnittelussa voidaan hyödyntää kaikkia olemassa olevia tietolähteitä ja hankkia mahdollisesti uusia. - Johtava konsultti Ilkka Suojanen, ESRI Finland Oy -

Suojasen mukaan paikkatietoa voisi hyödyntää myös asiakaspalvelun kehittämiseen, teknisiin toimintoihin ja tilannekuvan hahmottamiseen. Kun tilanne on tiedossa, julkinen hallinto voisi paremmin reagoida palveluidensa kilpailukykyyn, parempaan laatuun ja kuluihin.

Ilkka Suojanen muistutteli myös, että nuoren sukupolven alkaessa käyttää kunnan palveluja, heidän odotuksensa verkkopalveluille ovat toiset kuin vanhemmillaan.

- He ovat tottuneet saamaan palvelun vaikka illalla kello kymmeneltä.

Paikkatietoinsinööri Markku Saastamoisen mukaan kunnissa ei ole hyödynnetty vielä paikkatietoa siinä määrin kuin se olisi mahdollista. Syitä on monia. Osa ei ole tullut ajatelleeksi paikkatiedon merkitystä, ja toisaalta tarvittava erityisosaaminen saattaa puuttua. Saastamoinen arvioi, että rakennusvalvonta on ehkä yleisin paikka, jossa kunnissa on hyödynnetty paikkatietoa.

- Aineistot on meidän pääoma. On tärkeää, että aineistoa päivitetään ja se ei ole vanhentunutta, jos jokin järjestelmä rakennetaan. - Markku Saastamoinen, Virtain kaupunki -

Saastamoisen mukaan julkisen hallinnon paikkatietopalveluissa vaivaa ns. tiimalasi-ongelma: aineistoja on paljon, mutta ylläpitäjiä vain muutama.

- Pitäisi pystyä jakamaan ja hajauttamaan toiminnot osaksi varsinaista prosessia. Selainpohjaisessa ratkaisussa asioista vastuussa oleva henkilö voi päivittää tiedot itse eikä hän tarvitse siihen paikkatietoon erikoistunutta ihmistä. - Markku Saastamoinen -

Mylläsin ajatuksia vielä vähän eteenpäin esittelemällä, miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää asukkaiden kuulemisessa ja uuden paikkatietosisällön luomisessa. Silloin paikkatiedon päivittämiseen ei osallistukaan enää vain kunnan oma työntekijä, vaan asukkaat itse. Parhaimmillaan syntyisi vuorovaikutusta, jossa tietoa ei vain jaeta, vaan sitä myös kerätään, työstetään ja arvioidaan yhdessä.

Esimerkiksi Open Street Map -hankkeessa  on ihmisiä pyydetty luomaan ilmaista paikkatietoaineistoa. Google on vastaavasti kerännyt Intiassa kadunnimiä suoraan asukkailta karttasovellukseensa, sillä tietoa ei ole olemassa missään tietojärjestelmässä ennestään. Suomessa taas tie- ja katuverkostotietoja ylläpidetään yhdessä kuntien kanssa Digiroadissa.

Suojanen ja Saastamoinen puhuivat GIS Day -tapahtumassa kanssani tänään Virtain Marttisessa Tampereen yliopiston Virtain kulttuurintutkimusasemalla.