Menossa on kolmas taantuma-aalto. Taloustieteilijä Dambisa Moyo ennakoi, että huonompaa on luvassa, sillä maailma muuttuu vieläkin epävakaammaksi.

- Suomi on osa eurooppalaista tarinaa, ja se tarina ei ole kaunis. Dambisa Moyo, Nordic Business Forum 2014.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että maailmantalouden kasvu jää vain 3,3 prosenttiin tänä vuonna. Kun kasvu on alle yhden prosentin, kyse on enää näivettävästä kasvusta. Harva pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan viime vuonna - tai edes pitämään sen samoissa lukemissa. Pirkanmaalla parhaiten meni näillä toimialoilla: metsäteollisuus, majoitus ja ravitsemisala, liike-elämän palvelut sekä elintarviketeollisuus.

- Kolmen prosentin vauhti on keskimääräistä hitaampaa kasvua ja Venäjän talous etenee kohti taantumaa. Suomi on jämähtänyt nollan tuntumaan, asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström, OP-Pohjola, Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi.

Pirkanmaan talous 2014 -raportin mukaan seudun toimialojen kokonaisliikevaihto laski viime vuonna. Pohjaa kohti painui lujaa teknologiateollisuus. Toimialan liikevaihto seudulla pieneni -8,4 %:ia.

- Olemme stagnaatio-vaiheessa. Se tarkoittaa seisovaa vettä, ei liiku mihinkään. Kun vienti pysähtyi kuin seinään, suomalainen kuluttaja pystyi kuluttamaan ja ylläpitämään, mutta kauppojen oven ripoja ei revitä. Kuluttajat ovat varautuneet erittäin hitaisiin kasvunäkymiin ja epävarmuuteen, asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström, OP-Pohjola, Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi.

Taloutta voidaan kuvata piina-indeksillä. Siihen lasketaan inflaatio ja työttömyysaste. Piina-indeksi ei lupaa hyvää Suomelle. Kun usko työllistymiseen heikkenee, aletaan säästää enemmän ja kuluttaa vähemmän. Yhä useampi on työtön. Samalla yritysten näkymät heikkenevät. Saadaan lisää työttömiä.

- Se on itseään toteuttava alaspäin vievä kierre. Itseään toteuttava profetia. asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström, Pirkanmaan Tulevaisuusfoorumi 2014.

Jotta elämä olisi jännittävää, alakierrettä piisaa töitä tekevillekin. Dambisa Moyon mukaan lujastikaan töitä tekemällä ei välttämättä enää pärjää. Maapallolla on markkinat jaettu uudelleen eikä parhaiten menestynyt demokratia, vaan Kiina.

Lindström mietti Tulevaisuusfoorumissa, mitä voi tehdä taloustilanteen parantamiseksi. Kilpailukykyä ei pystytä devalvoimalla parantamaan, koska olemme eurossa. Tarvitaan ns. sisäinen devalvaatio. Vuonna 2007 tehtiin Lindströmin mukaan iso virhe, kun julkinen sektori lähti palkkaveturiksi. Suomen yksikkötyö-kustannukset ovat kasvaneet, mutta työ ei tuota tarpeeksi. Sote-uudistus, eläke-uudistus, kuntauudistus ovat enemmän puheita kuin käytännön toimia. Julkiset rakenteet luotiin Suomeen aikana, jota enää ei ole. Kaiken lisäksi Suomesta puuttuvat keskikokoiset yritykset, joista esimerkiksi Saksa saa lisävoimaa.

- Rakenneuudistuksista vain yksi ehkä liikahtaa ja 10 vuotta myöhässä! Hiihdellään vanhoilla voiteilla muuttuvissa oloissa. Olisi tehtävä kovempia toimia. Jos emme halua uudistua, pitää varautua hitaaseen kasvuun. Suomi on pieni ja ketterä. Sellainen, joka voi uudistua, mutta uudistuminen on yleensä vaatinut henkilöitä, raimosailaksia, jotka laittavat homman toiminaan, ekonomisti Lindström pohti.

Kuka on teidän organisaatiossanne henkilö, joka pakottaa uudistumaan? Ketkä laittavat homman toimimaan?

Teknologiateollisuuden yritykset tekivät liikevaihtoa 65,2 miljardia euroa vuonna 2013. Vuonna 2008 sama lukema oli 85,7 miljardia euroa. Yhtiöni toimii alalla, jonka liikevaihto pieneni Pirkanmaalla entisestään: viime vuonna ala jäi 3,5 prosenttia jälkeen. Myös informaatio ja viestintä heikkeni toimialana viime vuonna. Tilastokeskuksen kesän luvuissa ohjelmistot ja niihin liittyvä konsultointi ovat yli 19 %:n kasvussa, joten onneksi markkinat ovat heränneet. Se vai joukkolamaannuksesta aiheutuva pysyvä taantuma? Mieluiten herätys.

Suomen seisaus, stagnaatio, käyttipä mitä termiä tahansa, näinä aikoina jos koskaan tarvitaan johtajuutta. Johtajuutta valtioissa, johtajuutta kunnassa. Johtajuutta yrityksissä ja yhteisöissä. Yksikkötasolla ja tiimeissä. Omaa henkilökohtaista johtajuutta.

Mitä johtaja tekee seuraavaksi?

1. NÄKÖKULMA: Ajattele, että mikään ei ole kuin ennen.
2. MIELIKUVITUS: Kuvittele, millainen organisaatiosi on tilanteessa, jossa mikään ei ole kuin ennen, mutta menestytään.
3. ARVIO: Tarkasta nykytilanne. Mitä puuttuu? Mitä on liikaa? Miksi? Missä?
4. NÄKEMYKSESTÄ TOIMIIN: Joukkolamaannus takaa pysyvän taantuman. Herätä. Päätä. Etene.
5. TOISTO: Ja sama kierros uudestaan. Herätä muut, jotta hekin alkavat käydä nopeammilla kierroksilla.

Herätä. Päätä. Etene.