Johtajan asenne ja päätökset merkitsevät, tuleeko digitaalisuus kunnolla osaksi omaa liiketoimintaa vai jääkö vain päälle limatuksi korupuheeksi.

Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund ehdottaa digitalisaatioon seuraavanlaista mallia:

• Johtajien kannattaa ensin luoda selkeä visio.
• Sitten yhtiössä valitaan oikeat ihmiset luomaan oikea kulttuuri, joka tukee vision saavuttamista.
• Tämän jälkeen on aika tehdä suunnitelma.
• Vasta lopuksi tulee toteutus (eng. Execution).

Vision ja osaamisen lisäksi tarvitaan muutosta tukevat arvot, joita ovat esimerkiksi luottamus ja avoimuus.

- En ymmärtänyt, voitko selittää uudelleen? Pitää luoda kulttuuri, jossa johtajakin voi kysyä, sanotko uudelleen.

Kerrottava ääneen, minne halutaan

Olin kuuntelemassa Reiman toimitusjohtaja Elina Björklundia Keväthumauksessa Finlandia-talolla. Björklundin puheesta jäi mieleen, että erityisen tärkeää on uskaltaa sanoa sanoa ääneen, missä halutaan olla ja millaisessa roolissa digitalisaatio oikeasti omassa yrityksessä on.

Reimassa tehtiin strategiaa henkilöstön kanssa yhdessä. Viestiksi otettiin:"Verkko on meidän kotipesä". Se kannatti.

Viime vuonna Reiman myynnistä 15 %:ia tuli Suomesta ja 85 %:ia kansainvälisiltä markkinoilta. Liikevaihdosta jo 50 %:ia tulee digimyynnistä, vaikka tuotteita myydään myös myymälöissä.

- Jälleenmyyjille toimittaminen kaksi kertaa vuodessa..siitä on menty suoraan kuluttajille myyntiin 24 tuntia vuorokaudessa, Reiman toimitusjohtaja kuvasi tahdin muutosta.

Björklund kertoi, että vuosina 2015-2016 Reimassa luultiin digin olevan vain verkkokauppa ja ERP:n uudistaminen. Nykyisin digitalisaatio näkyy jopa yrityksen bisnesmallin muuttumisena osin vuokraamisen kaltaiseksi toiminnaksi niille asiakkaille, joille omistaminen ei ole tärkeää.

Tavoitteen tulee olla selkeä ja konkreettinen.

Reima otti tavoitteeksi olla "asiakaskokemuksen suunnittelija". Reima myös halusi, että yhtiöllä on ”Paras asiakaskokemus digitaalisessa meidän alalla”

- Kaikki tiet vievät Reiman digitaaliseen yhteisöön. Ajatus on tuoda paljon helpotusta arkeen ja inspiroida verkossa.

Reima on kansainvälistynyt vuosien aikana. Nykyinen Reima on jo 70 maaassa, kun vuonna 2011 yhtiö toimi 20 maassa. Työntekijöitä on 480, mikä on hyvä määrä suomalaisyhtiölle.

Strateginen suunnitteleva lähestymistapa

Björklundin mukaan he käyttivät Reimassa koko vuoden vuonna 2014 digitaalisen strategian miettimiseen.

- Mietittiin, mitä digitalisaatio merkitsee omassa toiminnassa, hän tiivisti.

Reima myös kutsui paikalle asiantuntijoita, joita yhtiö kuunteli oppiakseen nopeammin uudesta aiheesta.

Vuonna 2016 Reimassa alettiin kerätä "aktiivisuusdataa". Lisäksi aloitettiin ketterän kehityksen menetelmät eri osastoissa.

- Päätöksiä tehdään tiimeissä. Tämä vaatii jämäkkää johtamista ja seurantaa. Seurataan etenemistä ja opitaan (digi steering group), Björklund kuvasi Reiman johtamiskulttuuria.

Jopa vuoden ajan vain tietojen kerääminen ja strategian miettiminen kuulostaa omaan korvaan todella pitkältä ajalta: Vuodessa ehtii moni asia muuttua markkinoilla. Reima tekee tulosta, joten heille lähestymistapa toimi. He eivät jääneet vain suunnittelemaan.

Kumpi voittaa: Heti vai joku päivä?

Tahti Reimassa kiihtyi, kun päästiin jyvälle, miten digitalisaatio voi auttaa yrityksen liiketoiminnassa. Ymmärrettiin, mikä on yhtiön oma vahva visio.

Reiman toimitusjohtajan mukaan yrityksessä pitää olla vauhtia, mutta ei häslinkiä.

- Just do it -kulttuuri! Asioita ei hillota. Ei lähdetä pohtimaan kolmeksi viikoksi kokouksesta, vaan tartuttava heti. Keksittävä tapa, miten toimitaan heti.

Ihminen ymmärtää helpommin kuvan

Björklundilla oli hyvä käytännön vinkki, miten saa edistettyä strategian läpivientiä omassa organisaatiossa. Ohje toimii muihinkin strategioihin kuin digitalisaatiostrategiaan.

Piirrä ja visualisoi!

- Oli tärkeää nähdä fyysinen visiokuva: Mitä me ajattelemme?

Reima kuvittaa omia tavoitteitaan esimerkiksi asiakastarinoihin valitsemillaan ostajapersoonilla, joilla kullakin on oma nimi, taustatarina ja valokuva, josta kuvitteellisen henkilön tunnistaa.

- It’s all about customer experience. Koko ajan keskellä asiakas. Millä tuotetaan asiakkaalle lisäarvoa? Kaikki tehdään asiakkaan silmin, miten Thor-Björn tai nykyisin Allan sen haluaisi.

Lisäksi visio kuvitettiin osaksi kahvihuoneen seinää, jolloin kuva muistuttaa jopa osana sisustusta henkilöstölle, millaista liiketoimintaa ollaan tekemässä ja miksi.

Arvioi säännöllisesti, miten menee ja miksi

Reima kehittää liiketoimintaansa "Release Planning sessioilla". Toimintamalli tarkoittaa, että Reimassa käydään meneillään olevat projektit ja prosessit läpi neljännesvuosittain.

- Erittäin kaoottista, mutta erittäin hyödyllistä, toimitusjohtaja Elina Björklund naurahti.

Miten kävi digitalisaatiostrategialle?

- Ei tarvita enää erillistä digitaalista strategiaa, eletään ja hengitetään sitä. Tekoäly ohjaa ja on kokeiluja jo verkkokaupassa, Björklund kertoi.

Reimassa huomattiin nopeasti, että digitaalisuutta voisi, mutta ei kannata käsitellä irrallaan ydinliiketoiminnasta: erillisenä yksittäisenä asiana.

- Digi on se, jossa luodaan yhteys asiakkaaseen.

Björklundin sanoin johtajan on opittava johtamaan "omaa funktiota ja liiketoimintayksikköä, mutta myös miten johdetaan".

- Digitaalisuus menee läpi kaikkien siilojen!

Jos ei osaa, on opittava

Björklundin Reima-esimerkki on motivoiva mille tahansa suomalaisyritykselle, joka miettii, lähteäkö digitalisoimaan omia prosesseja ja omaa liiketoimintaa.

Reima kartuttaa digitalisaatio-osaamista edelleen: Rekrytoimalla ihmisiä, kuuntelemalla ulkopuolisia asiantuntijoita ja oppimalla kokeiluista ja tekemisestä.

- Kun ollaan vaan tehty! Reiman tj mietti.

Raha tulee edelleen Reimalle fyysestä tuotteesta (ns. legacy business), jonka todennäköisin ostaja on nainen.

Virheistä ei ratkaista piilottelemalla niitä. Reima kertoo Reima Cafessa kansainvälisesti, missä osa-alueilla mennään ja miten on tehty tulosta.

- Kerran oli failure cafe, jossa kerrottiin, missä oli mokattu ja mitä siitä oppi ja mitä nyt tekee.

Digitalisaatio on vaatinut investointeja. Toimitusjohtajan yllätti, että asiat menevät eteenpäin "aika hitaastikin yksi kerrallaan".

Valta

Björklund pohti johtajuuden, yhteistyön ja uudenlaisten luottamukseen perustuvien johtamistaitojen merkitystä. Niiden merkitys korostuu nykymaailmassa, koska Björklundin sanoin "pitää osua liikkuvaan maaliin".

Kasvuvaiheen yrityksessä johtaja ei voi tietää kaikkea, mitä muut tekevät. Björklund totesi, että on vain luotettava, että jokainen hoitaa oman osuutensa. Kaikkea ei ehdi eikä kannata kierrättää oman työpöydän tai johtoryhmän kautta. Yksi asia johtajan pitää silti aina tehdä ja se on tämä:

- Tärkeää muistuttaa, mihin ollaan menossa ja mistä kasvu tulee!