Organisaation uudistaminen tai organisaation kehittäminen, käyttipä johtaja kumpaa sanaa tahansa mieluummin, onnistuu joissakin työpaikoissa nopeammin kuin toisissa. Miksi osa organisaatioista oppii nopeammin ja saa säilytettyä organisaation resilienssin kiireenkin keskellä?
Perusteet ja halutut tulokset sanoitettu selkeästi
Modernissa työpaikassa luotetaan läpinäkyvään työhön. Se tarkoittaa, että organisaatiota myös kehitetään läpinäkyvästi ilman salailua. Johtajuus ei ole epävarmaa suljettujen ovien takana tehtyjä päätöksiä, joiden perusteita työpaikalla ei tiedetä ja siksi ymmärretä. Sen sijaan työyhteisö itse tuottaa koko ajan dataa toiminnastaan toiminnan sivuvirtana. Se onnistuu, kun työtä tehdään digitaalisessa toimintaympäristössä.
Data-ohjautuvassa liiketoiminnassa liiketoiminnasta ja työstä kertyvä data on peruste päätöksille. Data antaa kokonaiskuvan ja tilannekuvaa yhtiön toiminnasta. Johtajan tehtäväksi jää ymmärtää näkemäänsä ja auttaa työyhteisöä hiomaan prosessista entistä sujuvampi ja suoraviivaisempi.
Läpinäkyvään työhön kuuluu, että työyhteisö myös itse arvioi toiminnan kehittämiseksi tehtyjä päätöksiä ja seuraa itsekin onnistumista ja tuloksellisuutta. Myös työntekijällä itsellään on dataa - tiedoksi omasta toiminnastaan.
Jotta työpaikalla voidaan ymmärtää, miksi organisaatiota kehitetään, sanoita selkeästi, mitkä ovat halutut tulokset ja näytä koko ajan perusteet.
Työyhteisön toteuttamat muutokset
Kun arvioidaan, onko jokin muutos hyödyllinen, se arvioidaan työpaikalla työyhteisön ja yksilön näkökulmasta, vaikka johtaja kertoisi itselleen ja johtoryhmälle, että nyt me kehitämme yritystä talouden näkökulmasta tai kasvun näkökulmasta. Työnantaja voi saada muutoksen liikkeelle, mutta muutoksesta tulee pysyvä malli ja systeemi yritykseen vasta, kun työntekijät ovat ottaneet sen myös omakseen.
Työpaikalla työyhteisö ja yksilö ovat painavin punnus vaa'assa. Siksi kannattaa kehittää toimintaa yhdessä iteraatioina. Järjestä etenemiskierrokset niin, että lopputulos on helppo - tai helpompi - hyväksyä yhteisesti. Millainen muutos hyväksytään helpoiten? Sellainen, jonka tekemiseen on saanut osallistua.
Kun yksilö ymmärtää oppivansa uutta osana prosessia tai jos hän näkee uusien menetelmien, työkalujen, mallien - kokonaisen systeemin - hyödyttävän selkeästi hänen omaa työtään, muutos on helpompi. Niille työntekijöille, jotka pystyvät ajattelemaan työpöytäänsä laajemmin, systeemin hyöty holistisena eli kokonaisvaltaisena koko yrityksen kannalta on sekin motivoivaa.
Ketterästi
Oppimalla yhdessä organisaatio saa kehitettyä toimintaansa. Isojen monivuotisten kehityshankkeiden sijasta suosittelen organisaation kehittämiseen ketterää kehittämistä, jossa teoria ja todellisuus nivoutuvat toisiinsa paljon nopeatempoisemmin.
Organisaation kehittämismallin ideana on, että välivaiheet pidetään niin lyhyinä kuin mahdollista. Nopeus on tärkeää, koska työyhteisö ei ole laboratorio, jossa voisi eristää ihmiset ja liiketoimintaprosessit muusta maailmasta ja liiketoimintaympäristöstä, jossa jo ollaan. Ne ovat nopeassa murroksessa. Siksi organisaation itsensäkin on osattava olla nopea.