Katri Lietsala // Tervetuloa tiistaina 3.6.2008 kello 17.00 – 18.30 Ravintola Teatterin Kellobaariin (Pohjoisespa 2, 00130 Helsinki) keskustelemaan avoimesta innovaatiosta ja millainen voisi olla Liike-elämän palveluyritys 2.0 (ks. ohjelma). Minut kutsuttiin mukaan asiantuntijapaneeliin yhdessä Jukka Ala-Mutkan, Jukka Matikaisen ja Markus Myhrbergin kanssa. Puheenjohtajana toimii Ismo Rantala.

Avoimesta innovaatiosta on kirjoittanut paljon muun muassa Henry Chesbrough. Jos etsit suomenkielistä aineistoa, kannattaa lukea läpi viime vuonna julkaistu raportti Avoin innovaatio: Liiketoiminnan seitinohuet yhteistyörakenteet (pdf).

Itse ymmärrän avoimen innovaation yrityksen tapana ottaa mukaan liiketoiminnan kehittämiseen yksittäinen työntekijä, koko henkilöstö, yrityksen asiakkaat, kumppanit ja/tai muut sidosryhmät. Innovaatioon harvemmin riittää (yksinomaan) ideointipalavereissa istuminen ja palautelomakkeiden lisäys. Sen sijaan tarvitaan toimintamalleja, joissa osallistuttamalla syntyy enemmän tai parempaa kuin olisi muuten saatu aikaan.

Avoimuus voi olla hallittua, jolloin rajoja asetetaan tarvittaessa. Yritykset käyttävätkin kekseliäästi esimerkiksi wikejä liiketoimintansa kehittämiseksi eivätkä nämä wikit ole yhtä avoimia kuin Wikipedia, vaan ne voivat olla hyvin tiukasti rajatun osallistujajoukon arkisia työkaluja - edesauttaen silti avointa innovaatiota.

Kehittäminen voi olla yrityksen sisäistä (henkilöt, tiimit, osastot ja tytäryhtiöt) tai seurata yrityksen ydintoiminnasta (asiakkaat, alihankkijat, kumppanit, toimiala). Mielenkiintoiseksi asian tekee, että liiketoiminnan arvo saattaa tulla asiasta, jota ihmiset eivät tee välttämättä kyseinen liiketoiminta mielessään. Hyöty on esimerkiksi osallistumisesta syntyvä lisäarvo, jonka yritys pystyy hyödyntämään. Käsittelen tätä Esa Sirkkusen kanssa osallistumistalouden näkökulmasta kirjassa, joka julkistetaan kesäkuussa 2008.

Avointa innovaatiota hyödyttää myös yrityksen ulkopuolinen arvoverkko, joka voi olla toimialasidonnainen ja sisältää esimerkiksi ne vaikuttajat ja lopulliset päättäjät, jotka säätelevät innovaatiopolitiikkaa. Lisäpotkua avoimeen innovaatioon tulee joskus myös toimialan ulkopuolisista lähteistä: niiltä, joiden osallistumista ei osannut välttämättä edes ennakoida.

Viikon sana: KIBS=Knowledge Intensive Business Services eli osaamis- tai tietointensiiviset liike-elämän palvelut