Katri Lietsala // Kun äiti sairastaa vuosia, lääkäri- ja lääkelaskut kasvavat. Mitä poika voisi tehdä? Hän miettii hetken ja päättää pyytää apua tuntemattomilta verkossa: kaikilta niiltä ihmisiltä, jotka välittäisivät tarpeeksi auttaakseen.
26.1.2011 Jason avaa blogin ja kirjoittaa ensimmäisen blogipostin. Sen päätteeksi hän lisää oman valokuvansa ja tekstin: Rakastan sinua äiti. Viestissä hän pyytää ihmisiä tviittaamaan, jakamaan tietoa eteenpäin Facebookissa tai lahjoittamaan rahaa, jotta hän voisi auttaa äitiään.
Kuva: Save Jason's Mom -blogi
Donate-nappula blogissa alkoi toimia heti! Vaikka netissä on huijauksia, identiteettivarkauksia ja epäluotettavia sivustoja, ihmiset ovat halunneet luottaa Jasoniin ja hänen avunpyyntöönsä. Alle viikossa sosiaalinen media tuotti tulosta.
28.1.2011 Jason kiittää. Koossa on 3700 dollaria 24 tunnissa.
29.1.2011 Jason ei tiedä mitä sanoa. Lahjoituksia on kertynyt jo 5100 dollaria 36 tunnissa.
1.2.2011 Viesti on lähtenyt liikkeelle ja myös Jason huomaa sen. Hänellä on koossa äidilleen 6165 euroa. Jason lupaa lahjoittaa hoidosta ylijäävän osuuden hyväntekeväisyyteen skleroderma-säätiölle.
Jasonin blogissa on vasta neljä blogipostausta: avausviesti ja tilannekatsaukset, jotka kertovat lahjoittajille, asiasta eteenpäin viestittäneille ja muuten vain hengessä mukana oleville, miten asiat ovat edenneet. Hän on ymmärtänyt, mitä ihmiset haluavat viestinnältä. Jos he osallistuvat, he haluavat tietää, miten asiat etenevät.
Tärkeää on myös luottamus kirjoittajaa kohtaan. Jason Rubacky on läsnä blogia seuraaville niin kuin blogiviestit ja tviittaukset osoittavat. Hänet myös tunnetaan, ja tämän vahvistavat muiden kirjoittamat tekstit. Pelko äidin menettämisestä on yhteinen helposti jaettavissa oleva tunne ja toisaalta tiukka talous sekä liian korkeat hoitokulut monelle sairastuneelle tai sairastuneen omaiselle tuttu asia. Blogikommentti Jasonin äidiltä kaikille perhettä tukeneille ja etenkin omalle pojalle palkitsee lukijansa.
Rahojen lisäksi Jason on saanut kannustavia kommentteja blogiin, joissa ihmiset lupaavat rukoilla äidin puolesta, kertovat ajattelevansa perhettä tai ilmoittavat jo lahjoittaneensa rahaa tai jakaneensa viestiä eteenpäin esimerkiksi Twitterissä ja Facebookissa.
Mitä useampi ihminen Save Jason's Mom -blogista kertoo, sitä useampi ihminen käy lahjoittamassa tai yksinkertaisimmillaan jakaa linkkiä ja viestiä eteenpäin, mikä moninkertaistaa mahdollisuuden löytää auttava käsi rahallisesti. Syntyy onnenkierre, kun asiat lisäksi näyttävät etenevän hyvään suuntaan. Tätä vahvistaa, että onnistumisesta syntynyt ilo on jaettu julkisesti blogissa.
Verkon ja sosiaalisen median vaikutus on hieno. Upeinta ovat silti ihmiset, jotka ovat valmiita auttamaan. Ihan niin kuin sosiaalisen median termikin edellyttää: Media ei olisi sosiaalinen ilman ihmisiä, jotka ovat valmiita vuorovaikutukseen.
Sosiaalisessa mediassa toteutettavan hyväntekeväisyys-kampanjan tai Save Jason's Mom -blogin kaltaisten avunpyyntöjen kannalta on hyvä asia, että osallistumista varten ei välttämättä tarvitse edes tuntea toista - riittää, että tuntee.
Rahan kerääminen sosiaalisen median keinoin yksityishenkilölle ei ole Suomessakaan laitonta. Näin ainakin tulkitsin Poliisin sivuilla olevan ohjeen mukaan. Poliisin antamassa ohjeessa todetaan, että taloudellisissa vaikeuksissa olevan yksittäisen henkilön tai perheen auttamiseksi saa kerätä varoja, samoin esimerkiksi koululuokille ja päiväkodeille. Kannattanee kuitenkin varmistaa ennen kuin aloittaa rahankeruu-sivustoa, koska nämä asiat lienee helpompi selvittää ennakkoon kuin jälkikäteen.
***
Puhun huomenna Jyväskylän ammattikorkeakoulun kutsumana Jyväskylässä, mitä kaikkea sosiaalinen media mahdollistaa. Save Jason's Mom -sivusto tulee olemaan yksi esimerkeistä.