KUVA. Koirat vähentävät stressiä.

EU-parlamentaarikoille on menossa tekijänoikeus-direktiivi, jossa ehdotus tehtiin mediateollisuus edellä: 1) Halutaan lisää laskutettavaa ja 2) suojella olemassa olevaa teollisuutta. Pienemmässä sivuroolissa on nostettu esiin myös tekijänoikeutensa kustantajille luovuttavat tekijät, joista asetus kehottaa pitämään huolta - eli alkuperäiset "tekijät". Etenkin Artikla 13 herättää paljon kysymyksiä eikä artikla vaikuta järkevältä Gemilon kaltaisen toimijan näkökulmasta.

LÄHDE: Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla. Lue koko teksti.

Internet rikkoi perinteisen median ansaintamallit.

Ihan ymmärrettävää, että kukaan nykyisistä kustantajista ei halua kokea Kallen ja Jallun kohtaloa. Konkurssi kolme vuotta sitten. Yle uutisoi printtimedian kustantajan kohtalosta kuin liikenneonnettomuudesta: "Mediamurroksen uhrit".

EU-direktiivin ehdotus tiivisti huolen kustantajien pienenevistä levikeistä näin:

LÄHDE: Direktiivi-ehdotus

Viime vuonna Suomen Yrittäjät ehdotti, että tekijänoikeus-direktiiviä pitäisi selkeyttää. Ikävä kyllä vanha ansaintamalli on vaarassa rikkoa Internetin ja tästä voi aiheutua paljon laajemmin haittaa kuin nykyisestä tilanteesta tekijänoikeuksien osalta! Eurooppalaiset lainsäätäjät näyttävät ajatelleen VAIN tekijänoikeuksien suojelua eikä miten suojellaan Internetiä.

Huono direktiivi - halutaan rikkoa Internetiä.

Mitä voit tehdä? Ole yhteydessä meppiin. Heti. Julia Reda kirjoittaa osuvasti, että nykyinen ehdotus olisi Bernin sopimuksen vastainen. Sinulla on aikaa vaikuttaa 5. heinäkuuta saakka.

Direktiiviin tulee saada nykyistä selkeämmin (nyt vielä puuttuvat!) poikkeukset, joista käy ilmi, että tavallinen kansalainen saa jakaa Internetissä edelleen omaan käyttöön sopivaksi katsomiaan linkkejä ja myös muokata niitä (linkeiksi laskettaisiin myös ns.. snippetit) ilman, että tarvitsee miettiä, tuleeko laskua perässä, koska sisämarkkinat ja tekijänoikeus. Tämän tulisi riittää myös Internet-palvelussa perusteeksi, ettei EU-direktiiviin ehdotettua sisältöjen sensurointikonetta tarvitse kehittää. Etenkin jos verkkopalvelussa jaetaan sisältöjä, mutta liiketoiminta ei perustu näiden sisältöjen myyntiin, jolloin tekijälle kuuluisi korvaus sisällöstä niin kuin nytkin ja jos tekijänoikeusrikkomus huomataan, sisältö poistetaan.

EU:ssa asetusta kirjoittanut henkilö tai henkilöt ovat huolissaan "arvon oikeudenmukaisesti jaosta". Mielestäni nyt on kyse merkityksellisemmästä eurooppalaisesta YHTEISKUNNALLISESTA arvosta, ei vain tekijänoikeuksien rahallisesta, potentiaalisesta lisenssiarvosta.

Minkä tiedon varassa eurooppalainen oikeudenmukaisuutensa jatkossa arvioi? Uusi moderni eurooppalainen tapa voisi tarkoittaa, että kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille sallitaan mahdollisuus julkaista muiden tekijöiden sisältöjä linkityksillä (lasken tähän myös sisällön upotukset), kun keskustelu on yhteiskunnallista (kuten tässä), opettavaista, taiteellista eikä tuota välitöntä tuloa linkin jakajalle (kuten tässä) ja kun tekijän nimi ja alkuperäinen lähde on mainittu (kuten tässä jutussa on asiayhteydet linkitetty).

Vapaa tiedon jakaminen ja vuoropuhelu on sivistyksen perusta. Se on Internetin sydän.

Hallinnointi maksaa

Yritykseni on käyttänyt GDPR-asetuksen vuoksi useita työkuukausia ohjelmiston muuttamiseen niin, että se sisältää tietosuojan sisäänrakennettuna. Sen lisäksi käytettiin aikaa tietosuoja-tilinpäätökseen ja yhtiön omien prosessien läpikäymiseen. Tästä työstä on osa hyödyllistä, mutta on siinä paljon ollut myös hallinnointia, jota ei maksa kukaan takaisin.

EU:han nykyisin vaatii, ettei riitä, että mahdollinen ongelma hoidetaan silloin, kun ongelma on hoidettavana, vaan pitää pystyä todentamaan, että on tavat hoitaa ongelma (dokumentaatio).

Mahtoiko kukaan EU:ssa arvioida, mikä on ollut tämän työmäärän vaikutus kansantaloudellisesti? Laittoi varmasti liikkeelle uutta bisnestä (tietosuojavastaavat, lakipalveluiden noussut kysyntä, tietoturvavakuutukset, koulutusten pakollisuuden vuoksi koulutusten kysyntä, uudet tuotteet niin kun meillä Gemilo GDPR)). Oma veikkaukseni on, että direktiivi aiheutti myös valtavasti työtä, joka oli pois eurooppalaisesta tuotekehityksestä, asiakaspalvelusta ja muusta liiketoiminnasta. Kerrannaisvaikutus talouteen!

Nyt sitten tulollaan on UUSI direktiivi, jossa taas pitäisi investoida omaa rahaa EU-säädösten toteuttamiseen.

Sisällön valvonta yhtiön palveluiden tasolla

Jos direktiivi menee läpi, tällä kertaa yhtiön olisi kehitettävä sisältöjen valvontajärjestelmä, josta kukaan ei vielä tiedä,

• mikä on riittävää direktiivinen mukaista toimintaa valvontaan (sensurointikone),
• tuleeko yleistä yhteistä standardia (EU-tasoinen lisenssi)
• vai tarkoittaako, että pitää varautua kenen tahansa mediasisältöjä tuottavan yhtiön millaiseen tahansa merkintätapaan, jolla voitaisiin teknisesti tunnistaa, että sisältö on tekijänoikeuksilla suojattua
• kuka valvoo ja mihin hintaan
• mitä seurauksia, jos teknologia ei toimikaan ja kenelle?

Tähän asti samaa asiaa on hoidettu sopimusteitse. Käyttäjä itse sitoutuu noudattamaan lakia ja käyttäjä itse on vastuussa sisällöistä, joita tallentaa tai jakaa. Jos yhtiö haluaa käyttää toisen yhtiön maksullisia sisältöjä, ovat yhtiöt keskenään tehneet tästä sopimuksen ja neuvotelleet lisenssit. Eikö se enää oikeasti riitä?

Sisällön laskutus sisältölisenssit omistavissa yhtiöissä

Kaupallisia toimijoita on lukemattomia. Jos heillä ei ole yhtä yhteistä tapaa merkitä maksullista lisenssiä/lisenssejä, tulee sisällön tarkastamisen automatisoinnista kallista niille yhtiöille, jotka joutuvat varautumaan kaikkien sisältöjä omistavien yhtiöiden sisältöihin.

Nostaa hintoja asiakkaille. Huoli ei ole vain meidän ohjelmistotalojen. Tämä direktiivi vaikuttaa myös palvelinten tarjoajiin.

Pienemmät toimijat pyyhkiytyvät pois, koska ei tule olemaan resurssia rakentaa himmeliä, jota kustannusyhtiöt lain voimin mahdollisesti jatkossa vaativat tai jota direktiivi suoraan vaatii niin, että mediatalon ei tarvitse enää vaatia.

Voi olla helpompi luopua verkkoyhteisöistä, jotka eivät tuota paljon rahaa tai ollenkaan, kuin kantaa taloudellinen riski jälkikäteen tulevasta laskusta, jonka kustannusyhtiö lähettää lisensseistä, kun vastuu siirtyikin sisällön jakavalta käyttäjältä operaattorille..

Valvontajärjestelmien valvonnan valvontajärjestelmä

Direktiiviehdotuksessa on kohta, jossa puhutaan lisenssien yhteishallinnointijärjestelmästä. Sujuvuus karisee sana sanalta: hallinnointi, järjestelmä, järjestelyt, hallinto, tapa, raportointi, säännöt..

LÄHDE: EU:n tekijänoikeusdirektiivi-ehdotus

Sen lisäksi, että yhtiöiden palveluihin tulee kunkin yhtiön kehittää valvontajärjestelmät, jos direktiivi menee läpi, niin tietysti on oma duuninsa EU:ssa ja unionin maissa toteuttaa YHTEISHALLINNOINTIJÄRJESTELMÄ. Mikä lienee, valvontajärjestelmien valvonnan valvontajärjestelmä maailmassa, jossa on oikeasti isompiakin ongelmia maailmanlaajuisesti ja EU:n laajuisesti.

Voivatko mepit oikeasti ymmärtää direktiiviä käsitellessään, mikä tämä direktiivissä mainittu järjestelmä on ja miten se oikeasti toimii? Kuulostaa veroilta. Ns Google-vero oli tapetilla jo 2016.

Voihan se "yhteishallinnointijärjestelmä" olla myös EU-tasoinen lisensointijärjestelmä?

Tai se voi olla vaatimus, että jokainen palveluntarjoaja rakentaa "sensorikoneen", jolla ohjelmiston toimittaja ja ohjelmiston palvelimen tarjoava toimittaja tunnistavat eli LÄPIKÄYVÄT sisällöt, vaikka sisältömarkkinat ovat HETEROGEENISET ilman yhtenäistä tapaa merkitä, mikä sisältö on lisensoitua ja mikä ei ja kun sisällöissä ei aina lähdetieto pysy tallessa, koska sisältöjä muokataan, yhdistellään ja luodaan uusia kokonaisuuksia.

Kova luottamus laittaa direktiiviin, että järjestelmä on tiukka ja hyvin toimiva, kun järjestelyistä ei tiedetä yhtään mitään ainakaan tämän direktiivin perusteella. Lisäksi luvataan, että tulossa on "erityissääntöjä". Se ei kuulosta HYVIN toimivalta. Eri maatko niitä vielä säätävät omassa laissa vai ovatko erityissäännöt yritysten toisilleen keksimiä? Mahtavaa..silloin ei olisi edes yhtenäistä EU:n alueen mukaista valvontatapaa, vaan tilanne voisi vaihdella maasta toiseen, yhtiöstä toiseen. Morjens.

Varmaan liikaa toivottu, että järjestelmä olisi valmis käytännöllinen ja selkeä tapa merkitä avoimet, maksuttomat sisällöt niin, että oikealla vesileimalla sisällön voisi ottaa vastaan järjestelmään ja vastuu olisi edelleen sisällön tallentaneella, eikä järjestelmän teknisellä ylläpitäjällä. Tähän olisi jo valmis systeemikin, mutta se käsittelee tekijänoikeuksia vapaan Internetin vinkkelistä, joka mahdollistaa tiedon liikkuvuuden.

Mitä saa jatkossa linkittää ja mikä lasketaan sisällön käyttämiseksi niin, että on maksettava korvaus?

Tekniikka & talous uutisoi EU:n direktiivimuutoksen etenemistä ilmaiseksi netissä luettavissa olevassa jutussaan. Jos linkki olisi maksullinen, en julkaisisi sitä tässä kirjoituksessa enkä todellakaan haluaisi maksaa jälkikäteen summaa sisällöstä, jota ei olisi koskaan käyttänyt, jos se maksaisi.

• Se jättäisi mediatalon mainostensa kanssa itsekseen ilman muutamaa Gemilon yritysblogin ohjaamaa lukijaa.
  • 'Ei taloudellinen uhka mediatalolle.
• Entäpä, kun sama toistuu useilla sivustoilla: Ennen ne ohjasivat kävijävirtoja, vaan eivät tee niin enää. Ns. pitkä häntä katoaisi.
  • Se on jo isompi taloudellinen rasite mediatalolle.
• Millainen rahallinen korvaus tyydyttäisi linkistä laskuttavaa ja miten se laskutetaan? Miten arvioidaan vaikkapa ilmaisen blogin toisen toteuttaman jutun linkin avulla saavuttamaa arvonnousua euroissa.
  • Ok. Jutun tekeminen maksoi, johon linkitän, mutta saanko senttiäkään mainoksista, joiden äärelle oma sisältöni ohjaa lukijoita. En edes siitä, vaikka joku innostuisi tilaamaan alkuperäisen lähteen. Tästä blogista ei maksa kukaan. Ihme :)
  • Paljonko esim Ilta-Sanomat aikoo jatkossa maksaa Instagramille, entä Laura Voutilaiselle, että käyttää henkilön itsensä lisäämää kuvaa ulkopuolisesta palvelusta, johon kuva on tallennettu? Direktiivissä lienee huolehdittu, että oikeudet saada korvauksia koskevat silloin KAIKKIA, ei vain mediataloja itseään.

Jos Googlen algoritmi nostaa hakutuloksissa arvokkaammaksi sisällöt, joihin on paljon linkityksiä, tuleeko tästä arvonnoususta jonkinlainen korvaus? Ei tule eikä se haittaa, koska se on osa Internetin arvoa, että voimme jakaa ja linkittää sisältöjä. Ehkä tuostakin tulee kohta oma direktiivinsä, että saadaan "arvonnousua". Mitä enemmän nykyistä Internetiä kahlitaan, sen todennäköisempää on, että tulee syntymään vapaa World Wild Web, ihan tavallisten ihmisten ja yhtiöiden käytössä.

Jos linkki maksaa, etsisin ilmaisen linkin blogiini tai en laittaisi linkkiä ollenkaan. Haluan, että Internetissä on vielä myös ilmaisia sisältöjä. Jo nykyisin toimintatavassa, jossa etsiytyy ilmaisten linkkien äärellä, on vaarana, että mediamaisema kaventuu. Jos nykyisten maksumuurien lisäksi tulee vielä linkeistä maksullisia, mitä uskaltaa jakaa ja milloin. Helpompi olla jakamatta mitään.