Millä lailla korjata? Kysymys tekijänoikeuksista ja niiden hallinnoinnista aiheutuvista kustannuksista on ajankohtaisempi kuin koskaan! Mepit käsittelevät EU:n tekijänoikeus-direktiiviä. Aikaa reagoida on enää huomiseen. Siksi kirjoitan tämän ja pyydän, että otat yhteyttä omaan meppiisi.

Tätä linkkiä saa vapaasti jakaa. Jos haluat englanninkielisen version, suosittelen lähettämään vaikka UpCloudin mielipiteen mepille.

EU-koneistossa on nyt yritetty muokata Internetiä (direktiiviä) sellaiseksi, joka miellyttää kustantajaa. Voi vain voittaa, eikö niin, kun sisältö linkkeineen lisensoidaan. Ajatuksena on, että sisältö tunnistetaan ennakkoon koneellisesti jo ennen julkaisua ja estetään julkaisu tai kustantaja laskuttaa jälkikäteen, kun palvelun tarjoaja on ensin toimittanut riittävät tiedot käytetyistä sisällöistä ja niiden käytöstä.

Ei. 13. artiklaa EI saa hyväksyä, jos se on tällainen kuin löysin EU:n sivuilta:

Lähde: EU

Painotus on kaikessa hallinnointityössä palvelun tarjoajalle eikä artikla ota kantaa, koskeeko tämä sekä palvelimen tarjoamaa että palvelua, joka on palvelimeilla. Ilmeisemmin molempia.

Samasta direktiivistä Sanasto on mm. jo aiemmin todennut, että Artikla 12 aiheuttaisi tilanteen, jossa "Korvausoikeus pirstaloituisi monille eri tahoille, ja sitä olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta hallinnoida." Lisäksi "Artiklan vaikutusarviointi on puutteellinen tekijöiden näkökulmasta".

Artiklasta 13 voidaan todeta aivan samalla tavoin. Valvontavastuu pirstaloituisi monille eri tahoille ja sitä olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta hallinnoida.

Muutama käytännön kysymys ja näitä on varmasti enemmän kuin tässä tuli mieleen:

• Mistä palvelun toimittajan teknologia voi tunnistaa tekijänoikeudella suojatun sisällön automaattisesti?
• Voiko tunnistustapoja olla useita vai yksi EU:n laajuinen yhtenäinen standardi?
• Miten varmistetaan, ettei valvontakone riko henkilötietosuojaa valvoessaan käyttäjien palveluun lisäämiä sisältöjä?
• Miten palveluntoimittaja toimittaa tiedot tekijänoikeudet omistaville?
• Miten palveluntoimittaja tunnistaa, kenelle kuuluu maksaa?
• Kuka päättää mihin hintaan ja millaisissa tapauksissa maksetaan? Aina? Myös ilmaisissa palveluissa?
• Entä jos kukaan ei nähnyt/kuullut sisältöä, mutta se oli ladattuna, koska käyttäjä latasi palveluun? Sama maksu?
• Miten palveluntoimittaja erottaa, tuliko sisältö omaan käyttöön vai ei? Onko sillä merkitystä maksuun?
• Entä jos sisältöä ei ole merkitty lisenssillä? Saako sisältöä ottaa vastaan ollenkaan?
• Miten rajataan itse tehdyt sisällöt ulkopuolelle niin, että hallinnointi ja valvonta onnistuvat ilman MERKITTÄVÄÄ lisätyötä?
• Kuka maksaa seuranta/valvontajärjestelmän rakentamisen, jolla sisältö tunnistetaan?
• Kuka tarkastaa seuranta/valvontajärjestelmän, jolla sisältö tunnistetaan?Kuka maksaa valvonnan valvontajärjestelmän?
• Tuleeko seurantajärjestelmän pystyä tunnistamaan useita erilaisia lisenssimerkintöjä vai onko tulossa EU:n oma lisenssimerkintä, joka on yhtenäinen KAIKILLE alueella sisältöjä välittäville?
• Internet on globaali. Jos haluaa saada sisältönsä Eurooppaan, tuleeko siihen olla lisenssi, jolla seurataan, onko sisältö maksullista?
• Kuka hallinnoi lisenssijärjestelmää? Mitä sellaisen ylläpitäminen maksaa EU:lle? Mitä siihen kuuluminen maksaa yhtiöille?
• Entä jos käyttäjä muokkaa ja yhdistelee useita eri sisältöjä (esim meemit, taideteokset, journalismi), miten lisenssijärjestelmä (tekninen) ja hallinnointijärjestelmä (oikeus ja säädökset, sisällön omistajakohtaiset säännöt ja hinnat) osaa ennakoivasti ESTÄÄ sisällön jakamisen tai tallentamisen, jos ei halua maksaa tai miten se osaa SALLIA, kun sisältöjä onkin yhden sijasta monta samassa sisällössä?
• Miten tällainen usean eri sisällön ja sisällöntekijän sisältökokonaisuus voidaan raportoida yksittäisen alkuperäisen osan sisällönomistajalle rikkomatta tekijänoikeuksia tai henkilötietosuojaa?
• Miten usean eri sisällön yhdistelmästä edes maksettaisiin korvaukset? Voiko niitä pitää enää yhtenä teoksena vai katsotaanko usean eri teoksen muodostaneen uuden oman sisältönsä, jolla on ihan omat tekijänoikeudet?
• Onko tehty arviota markkinoiden tarjonnan yksipuolistumisesta Internetissä, jos direktiivi astuisi voimaan?
• Miten moni yritys ja nyt käytössä oleva palvelu poistuu direktiivin vuoksi, koska niille muuttuu liian kalliiksi ylläpitää teknisesti direktiivin edellyttämää järjestelmää tai koska ne saavat tehtyä järjestelmän, mutta palvelu muuttuu liian kalliiksi asiakkailleen, jotka eivät saa enää vastaavia palveluita kuin ennen direktiiviä?
• Miten estetään, ettei direktiivin mukainen seurantajärjestelmä johda jopa sisältöjen yksipuolistumiseen markkinoilla?
• Entä jos yritys ei pysty tai halua rakentaa EU-direktiivissä mainittua sisällöntunnistusta? Tarkoittaako se jatkossa, että Internetissä ei voi enää tarjota palvelua käyttäjälle, jossa käyttäjällä on oikeus lisätä sisältöä palveluun, koska palvelu ei tunnista sisältöä ja sen lisenssejä? Vai tarkoittaako se, että omalla riskillä näin voi toimia, mutta voi varautua laskuihin, joiden summia ei voi edes ennakoida, koska vastuu sisällön tallentajalta ja jakajalta siirretään Internetissä palvelua tarjoavalle yhtiölle? Millainen olisi sellainen Internet-palvelu, kenellekään hyödyllinen?
• Moniko pieni- ja keskisuuri yritys joutuu lopettamaan liiketoimintansa direktiivin vuoksi?

Miten Gemilon kokoinen yhtiö voi toimia markkinoilla, joissa on erityissääntöjä ja direktiivejä joka lähtöön? Sen sijaan, että mahdollistetaan liiketoimintaa, sitä rajataan ja rajoitetaan joka suunnasta. Artikla 13 on aivan liian laaja ja raskas eikä ota huomioon, että Internetissä palveluita tarjoavat moneen eri käyttötarkoitukseen muutkin kuin jätit, kuten Facebook ja Google. Tätä ei ole huomioitu artiklassa mitenkään.