Ruokapalvelu- ja siivousesihenkilö Jaana Koli, Salon Seurakunta kertoo digitalisaation olevan hyvä apuväline organisaatiolle, joka toimii alueella, jossa etäisyydet ovat pitkät. Salon seurakunnassa on otettu käyttöön esimerkiksi Microsoftin Teams ja sähköinen reseptiikka. Digitaalisuus näkyy työssä monella tavalla: Ei vain tiimien viestinnässä tai johtajan ja työntekijän kanavana.
Kun Salon seurakunta otti digiloikan, samalla piti perehdyttää työntekijöitä, miten sähköisiä välineitä käytetään. Korona nopeutti viestinnän siirtämistä digitaalisiin kanaviin. Toki silläkin on vaikutusta, kuka organisaatiota johtaa. Joskus henkilövaihdos voi saada aikaan muutoksia, joita nykypäivän työelämässä tarvitaan.
- Kirkko on tunnetusti vanhakantainen työyhteisö, mutta viiden vuoden aikana siitä, kun tulin johtamaan emäntä- ja siivouspalveluja, on menty hurja loikka eteenpäin, Koli mietti.
Säännölliset tiimipalaverit etänä
Johtaja kiertää työkseen kentällä tapaamassa eri kohteiden tekijöitä, mutta kaikkia kohteita ei ehdi käydä läpi edes kerran kuukaudessa. Aika ei vain riitä.
Siksi johtamisjärjestelmään otettiin mukaan tiimipäivät, joita pidetään säännöllisesti ja useammin kuin kerran vuodessa. Lisäksi on tiimipalaverit Teamsin kautta. Tiimihenkeä on parannettu myös yhteisillä tapahtumilla, joita on muitakin kuin pikkujoulut.
- Luottamus oli jo aiemmin hyvä ja tullut entistä paremmaksi.
Jaana Koli Salon seurakunnasta kertoo, että emännät työskentelevät yksin eivätkä näe välttämättä työkavereita edes joka viikko. Luottamus työntekijöiden osaamiseen on vahva: Tekijät tietävät itse, miten ruoka tehdään tai miten siivous kuuluu hoitaa. Se on osa työntekijän ammattitaitoa.
Kaikkia ei voi johtaa samalla tavalla
Johtajan kannalta haasteena on tunnistaa erilaiset ihmistyypit. Esimerkiksi itseohjautuvuus on erilainen eri ihmisille.
- Joku soittaa joka viikko, joku laittaa viestiä kerran kuukaudessa. On hiljaisia, jotka eivät koskaan osallistu Teamsin yli, Jaana Koli antoi esimerkkejä.
Siksi johtajana Kolilla on tapana ottaa yhteyttä itse, jos ei kuule pitkään aikaan työntekijästä. Se on osa johtamista.
Kolin puheenvuorosta tuli mieleen hiljaisuuden avulla johtaminen.
- Kielteinen palaute tulee aina. Positiivista palautetta tulee joskus. Kun on hiljaista, luotetaan, että kaikki on hyvin.
Työn suunnittelua tehdään edelleen, vaikka vapautta ja vastuuta on annettu työntekijöille itselleen paljon enemmän kuin aiempi vanhanaikainen johtamistapa salli.
Salon seurakunnassa tärkeä osa työn johtamista on työvuoroluettelo. Työvuoroluettelossa on työntekopaikka, koska kohde vaihtelee ja tekijällä voi olla useita eri kohteita työpäivän aikana.
- Myös siirtymiseen pitää jättää työaikaa, Koli muistutti.
Hybridijohtamisella on saatu tiimityö uuteen muotoon.
- Vapaus on lisääntynyt jokaisella, mutta se on myös lisännyt vastuuta.
Johtamiskulttuuri muuttui
Uudenlainen tekemisen tapa on lisännyt itseohjautuvuutta. Koli listaa hybridijohtamisessa tärkeäksi kolme asiaa, joihin hän johtajana keskittyy. Hybridijohtamisen tärkeimmät työt johtajalle ovat nämä:
- Tavoitteiden määrittäminen
- Poikkeustilanteiden tunnistaminen
- Esteiden poistamista onnistumisilta
- On opeteltu yhteisten pelisääntöjen luomisen kautta päättämään itse. On annettu valtuudet, mistä kaikesta voi päättää itse.
Jaana Koli rohkaisee, että iäkkäätkin työnätekijät pystyvät digiloikkaan.
- Sitoudutaan paremmin, vaikka lähijohtaja ei ole toimiston ulkopuolisissa kohteissa.
Jatkossa toiminta-alue saattaa laajentua nykyisestä. Se tarkoittaa entistä pidempiä välimatkoja.
- Vain muutos on pysyvää! ruokapalvelu- ja siivousesihenkilö Jaana Koli tiivisti.
Kolin puheenvuoro oli osa Työterveyslaitoksen yhdessä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kanssa järjestämää tilaisuutta. Tapahtuma oli osa Terveellinen työ -kampanjan avajaisia Suomessa.