Laki edellyttää työnantajaa seuraamaan työntekijöiden tunnit. Ei riitä, että tietää, montako tuntia on tehty, vaan raporteissa on oltava tiedossa, paljonko tunneista on ylityötä, lisätyötä, paljonko liukumaa, paljonko iltatyötä ja viikonlopputyötä, pyhätyötä ja niin edespäin. Sen lisäksi seurataan loma-ajat, myös niissä vastuu on työnantajalla.

"Työajaksi luetaan työhön käytetty aika, sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä." - Työsuojelu, työaikakirjanpito.

Työaikaa on siis aika - riippumatta, onko töissä saatu parasta tai edes riittävää aikaiseksi.

Kun organisaatio ottaa käyttöön tavoitteisiin perustuvan digitaalisen toimintamallin työn johtamiseen ja seurantaan, se muuttaa paljon. Mallin tavoitteena on parantaa tuottavuutta enemmän kuin kaksi lisätuntia viikossa työaikaan. Se tekee näkyväksi, mihin työaikaa käytetään ja miten iso osa työstä on strategian mukaista. Mallin ansiosta on helpompi johtaa organisaatiota oikeaan suuntaan ja toisaalta työntekijän helpompi ymmärtää, mitä organisaatiotasolla odotetaan oman työresurssin tuottavan.

Strategiaan perustuvassa digitaalisessa toimintamallissa tehdään tavoitteellinen työnjako. Työtunnit seurataan lain mukaisesti, mutta pääpaino ei ole kerätä tunteja sähköiseen työaikaraporttiin. Sen sijaan saavutetaan tulosta keskittymällä toimenpiteisiin, jotka kaikki vievät kohti päämääriä. Työtä johdetaan, tehdään ja seurataan digitaalisen toimintamallin tukemana. Sen ansiosta organisaation johto ja työntekijä itse voivat sähköisesti seurata, mikä osa työstä on tuloksellista strategian mukaisesti. Strategiasta tulee käytännön työkalu, jota se ei ole pelkkänä pdf:nä, ppt-tiedostona tai paperitulosteena.

Työaika on ajankohtainen asia muutenkin. Juha Sipilän (kesk) johtama hallitus haluaa pidentää työaikaa. Se kuumottaa työmarkkinoiden keskusjärjestöissä, koska pitäisi saada aikaan yhteiskuntasopimus. Valtakunnansovittelija Minna Helle kertoi tänä aamuna Kauppalehdessä, että muutos tulee olemaan iso, jos päädytään tilanteeseen, jossa ollaan ilman yhteiskuntasopimusta. Helle ennustaa silloin syksyksi 2016 "konfliktoitunutta ilmapiiriä työmarkkinoilla", jossa "työtaisteluja tulee varmasti". Omituinen ennakkotilaus sovittelijalta. Mitä jos toimitaan jo ennen tätä työpaikoilla paikallisesti ja siirrytään läpinäkyvään tavoitteelliseen työnjakoon, joka perustuu strategiaan? Mitä silloin tapahtuu työn tuottavuudelle ja kilpailukyvylle?

Toisaalta: Ei pari lisätuntia viikossa ihan kohtuuttomalta vaikuta. Yrittäjän tunnit ylittävät helposti, mitä työntekijät tekevät koskaan. Yrittäminen tosin onkin intohimo - tai sairaus - riippuu, keneltä kysyy. Siinä asemassa ei ole koskaan palkansaaja, vaan aina palkantekijä.