Last.fm:stä on tullut levyhyllyni, josta en kuuntele musiikkia. Silti se tietää, mitä kuuntelen ja milloin. Se on minulle tärkeä eikä täyty koskaan, vaikka käyttötapa onkin muuttunut kymmenen vuoden aikana.

1. Palvelu täydentää toista järjestelmää.

Kuuntelen lähes kaiken musiikin nykyisin Spotify-tililtä. Maksan palvelusta. Sieltä musiikkini kuunteluhistoria tallentuu Last.fm-palveluun (ks. ohje miten). Datan perusteella Last.fm-palvelu listaa musiikin riittävän monin eri tavoin helpottaen minulle musiikin kulutukseni seurantaa: Haluan tietää, mitä olen kuunnellut milloinkin.

Minua viehättää ajatus, että tiedän oman musiikkihistoriani vaivattomasti: silloin, kun tietoa tarvitsen. Historiatiedosta näen, miten musiikkimakuni on vaihdellut tunnelmien ja henkilökohtaisten mieltymysten mukaisesti. Siksi olen yhä Last.fm:ssä.

Se, että tieto on Last.fm:ssä, on vaivattomampaa kuin pitää hyllymetreittäin fyysisiä tavaroita tilassa, jolle on parempaakin käyttöä.

Vähän niin kuin mapeille on käynyt toimistoissa. Niistä tuli sähköisiä, kun työn johtaminen ja työajanseuranta siirtyi mobiiliaikaan. Kun sähköinen projektien ja dokumenttien hallinta yleistyi.

2. Lisäpalvelu oli helppo yhdistää ydinjärjestelmään.

Kun haluat samanlaisen sähköisen "levyhyllyn" itsellesi käyttöön ja olet jo Last.fm-käyttäjä, avaa Spotifyn asetukset Muokkaa-valikosta ja yhdistä Spotify-palvelusi Last.fm-palveluun. Itselläni oli jo tunnus Last.fm-sivustolle, joten kahden järjestelmän yhdistäminen onnistui kertomalla Last.fm-palvelun salasana ja siinä se oli.

KUVA. Valitse Spotify-palvelun Muokkaa ja valikosta Asetukset, niin saat yhdistettyä Last.fm-palveluun.

Tärkeintä on käyttäjäkokemuksen tekeminen helpoksi. Siinä on onnistuttu.

Rajapinnat ovat järkeviä toteuttaa. Aloita rajapinta-projekti päättämällä tietosuunnitelman mukaisesti, mitä tietoa hallitaan missäkin järjestelmässä ja miksi. Jos vanhat järjestelmät eivät mahdollista listauksia ja suodatuksia tarpeeksi edullisesti tai teknisistä syistä ollenkaan, ota käyttöön ns. sivujärjestelmä: lisäpalvelu, joka rouhii datasta sen, mitä tarvitaan ilman, että vanhaan järjestelmään tarvitsee tehdä tai teettää vastaavia toiminnallisuuksia.

3. Dataan perustuva historiatieto yllättää.

Yli kymmenen vuotta minkä tahansa verkkopalvelun sisäänkirjautuneena käyttäjänä tarkoittaa isoa määrää dataa, josta voidaan päätellä useita eri asioita sekä henkilöstä että hänen kuluttamistaan tai mahdollisesti myös luomistaan sisällöistä. Datasta nähdään määriä, toistuvuutta ja ajankohdat.

Jos minulle olisi tehty musiikkitottumuksistani Haluatko miljonääriksi -visan ratkaiseva kysymys, en olisi arvannut, että Black Eyed Peas mahtuu vieläkin listalle tai että Paula Vesala onnistui kahdessa kolmessa päivässä pääsemään 90 päivän ajalta kuunnelluimmaksi artistiksi.

Entä jos yritystoiminnassa näkisitte toistuvuudet, poikkeamat ja kertamäärät vuosien ajalta? Ohjelmisto suodattaisi hakualgoritmien avulla näkyviin ne asiat ja tulokset, joita ei tiedetty, mutta jotka luultiin, että on jo tiedossa (ns. mutu ja olettamus).

4. Minulla on tunne, että hallitsen, mitä jaan ja milloin.

Musiikki on henkilökohtaista. Myös ajankohta, jolloin musiikkia kuunnellaan voi kertoa yllättävän paljon. Niinpä Spotify tarjoaa mahdollisuuden kuunnella yksityisesti musiikkia. Tätä varten on Tiedosto-osiossa Yksityinen istunto vähän samaan tapaan kuin selaimissa Incognito. En käytä toiminnallisuutta ikinä, mutta on jotenkin lohdullista tietää, että se olisi mahdollista, jos haluaisin.

Aina hallinta ei säily omissa hyppysissä.

Spotify-palvelussa yhteys meni päälle Facebookiin, jossa minulla on edelleen käyttäjätunnus, vaikka en käytä palvelua enää. Syyt, olen kertonut jo aiemmin Gemilon yritysblogissa. Palvelu scroblaili LinkedInin sijasta soittamaani musiikkia jossain muodossa myös Facebookiin ilman, että tajusin asiaa.

Olin ehkä klikannut nappia, jolla voisi seurata omien ystävien kuuntelemaa musiikkia Spotifyn puolella, koska se jono ei viime aikoina ole juuri liikkunut. Ehkä samalla minua edellytettiin spammaamaan oma musiikkini Facebookiin. Jos näin oli, niin huonoa käytettävyyttä. Valinnan sai onneksi nopeasti muutettua, piti vain ensin tajuta, miten rajapinta parhaillaan toimi.

KUVA. Spotify-palvelussa voi katkaista yhteyden Facebookiin.

Huomasin asian sattumalta. Vaihdoin salasanan Last.fm-palveluun ja silloin pitää muistaa yhdistää sovellukset toisiinsa uudelleen Spotifyn puolella. Neljäs syy listalla olisi voinut ollut Hallitsen, mitä jaan ja milloin. On parempi todeta, että minulla on vain hallinnan tunne, ei enää todellista hallintaa.

Sama korostuu kaikissa pilvipalveluissa, joita käytän ilmaiseksi.

5. Riittävän hyödyllinen yksittäiseen, merkittäväksi koettuun käyttötarpeeseen.

Jos Spotify ei tarjoaisi helppoa tapaa yhdistää omaa sovellustaan Last.fm-palveluun, en olisi enää Last.fm-palvelun asiakas. Se on aikamoinen riski Last.fm-palvelun toimittajalle, mutta pienempi minulle henkilönä. Datani on suurelta osin Spotifyssa. Toisaalta pitkän käyttöajan vuoksi Last.fm sisältää myös musiikkihistoriaa, joka ei ole Spotifyssa. Niinpä nämä kaksi palvelua ovat naimisissa.

Kumpikin hyötyy toisistaan. Minulle Last.fm on myös takaportti, jotta säilytän musiikkihistoriani, jos joku päivä haluaisinkin vaihtaa Spotifyn johonkin toiseen palveluun. Pidän Spotify-palvelua reilumpana, koska se antaa minun viedä omat tietoni ulos palvelusta ja Last.fm-palvelua muita parempana palveluna, koska se tekee yhteistyötä Spotifyn kanssa.

Last.fm tarjoaa minulle teknologian näkökulmasta aika kevyesti toteutettavan asian. Sillä ei ole minulle kuluttajana väliä. Tärkeintä on, että palvelu toimii ja on riittävän hyödyllinen siihen käyttötarkoitukseen, joka palvelulle on jäänyt.

Kirjoitin "jäänyt" tarkoituksella. Markkinoille tuli Spotify. Aloin maksaa palvelun kuukausimaksua kokeakseni, että maksan artisteille, mitä kulutan ja Spotifylle, ettei käyttökokemustani keskeytetä mainoksilla. Samalla päättyi Last.fm-palvelusta musiikin kuuntelu. Ilman musiikin kuunteluhistoriaani Last.fm olisi jäänyt kokonaan.