1. Ota digitalisaatio huomioon visiossa, strategiassa ja jalkauta operatiiviseen toimintaan.
Digibarometri ehdottaa syitä, miksi Suomessa on parhaat edellytykset hyödyntää digitaalisuutta verrattuna muihin maihin, mutta käytössä jäädään muiden jalkoihin.
- Näköalattomuus
- Laiskuus
- Mukavuudenhalu
- Tyhmyys
- Ostaja ei vaadi ja myyjä ei myy.
Mikään näistä ei houkuttele vaihtoehtona. Mukavuudenhalu on myönteisin, mutta taustalla lojuu virheellinen tulkinta opitun rutiinin helppoudesta, koska paremmasta ei tiedetä - eikä viitsitä miettiä.
2. Vastuuta digitalisaatio
Barometrissä siteerattiin innovaatiopolitiikasta vastaavaa Petri Lehtoa Työ- ja elinkeinoministeriöstä: "Suomen julkishallinnossa ei ole kenelläkään tällä hetkellä selvää ajatusta, miten digitaalisuutta pitäisi edistää."
Jos digitalisaatio vie työpaikan henkilöltä tai hänen vetämältään tiimiltä, on todennäköistä, ettei kyseinen vetäjä ole innostunut digitalisoimaan toimintaa. Katso kenelle digitalisaatio vastuutetaan. Strateginen vastuu kuuluu johdolle, operatiivinen taso toteutuksesta vastaaville. Vastuuhenkilöitä kannattaa olla useita, koska digitaalinen toimintamalli on todennäköisesti sama kaikilla osastoilla vain yleisten, yhteisten asioiden osalta, mutta eriytyy ja syvenee tavoitteiden mukaisesti.
Jos käytätte vain yhtä vastuuhenkilöä, hänellä pitää olla riittävät valtuudet, täydellinen johdon julkinen tuki ja kunnolliset resurssit, jotta vanhoja toimintatapoja pystytään oikeasti purkamaan ja tilalle luomaan yhteisvoimin uutta.
3. Aloita asiakkaista, omista palveluista, päivän rutiineista, kunhan aloitat
Missä kaikkialla digitaalisuuden pitäisi näkyä? Yritysten ja organisaatioiden prosesseissa, johtamisessa ja ydintoiminnoissa. Digitaalisuus näkyy välittömästi hankintapäätöksinä ja investointeina pilvipalveluihin, verkkoliiketoimintaan, esineiden ja asioiden Internetiin tai teolliseen internetiin.
Toiminnanohjausjärjestelmä ja sähköinen toimitusketjun hallinta ovat alku. Näissä vauhti Suomessa on jo miltei kohdillaan, mutta työpäivän arjessa se näkyy liian harvoilla. Jos ainoa pilvipalvelu on sähköposti, ja sillä johdetaan töitä, jaetaan materiaalit ja seurataan keskustelut, on yritys dataevoluutio -rappusten alimmilla askelmilla.
Digitaalisuus mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja ja asiakaskeskeisiä palveluja, mutta vieläkään Suomessa ei ole päästy asian ytimeen. Näin tykittää Digibarometri 2015. Ihan syystä. Digitalisaation tulisi näkyä selkeästi palvelukonseptien, liiketoimintatapojen ja ekosysteemien digitalisaationa, mutta tämän arviointi ja seuranta ei ole yhtä helppoa kuin hankintabudjetin seuranta.
4. Vaihda kulahtaneet tavat tehokkaampiin
Rahallinen arvo ei ole koodissa tai palvelimilla, joilla koodi pyörii, vaan siinä, mitä koodilla saadaan aikaiseksi. Suomen digitalisoitumista hidastaa, että yritykset olivat joskus edelläkävijöitä, mutta kun siitä on kymmenen, kaksikymmentäkin vuotta aikaa ja edelleen paikataan samoja järjestelmiä.. Aika on vain ajanut ohi.
Teknologia kehittyy joka vuosi. Se tarkoittaa, että käytössä olevat ohjelmointikielet kehittyvät eikä pelkästään käytettävät ohjelmistot.
Vanhan teknologian vaihtaminen uuteen on helpompaa kuin toimittajat antavat ymmärtää. Ei ole järkeä korjata vanhentunutta teknologiaa sadoilla tuhansilla, sote-puolella jopa miljoonilla euroilla, kun samalla investoinnilla saisi tuoretta tilalle. Jokainen ymmärtää, että vanhasta soutuveneestä voi kilpavarustella parempaa, mutta perämoottori ei tee siitä muskelivenettä ja purjeveneeksi siitä ei ole, koska runko ei kestäisi mastoa ja purjeiden painoa. Digibarometrin mukaan alle kymmenesosa IT-budjeteista meni kehittämiseen! Loput "paikkailuun, päivityksiin ja täydennysinvestointeihin".
Tilanteessa, jossa vanhaan järjestelmään on pistetty rahaa menemään, mutta käyttöaste ei nouse ja tavoitteet jäävät saavuttamatta, tilanne ei tule paranemaan jatkamalla samaa sopimusta. Vaihda toimittajaa, järjestelmää tai tilaa jotain uutta samalta toimittajalta. Tärkeintä on tehdä jotain, mikä edesauttaa digitalisaatiota organisaationne strategisten tavoitteidenne mukaisesti. Pidä tarjouspyyntö avoimena: Älä valitse teknologiaa ensin, vaan kerro, mitä haluatte saada aikaan.
Pilvipalvelut haastavat sinut arvioimaan, mikä on yrityksen tai organisaationne ydinbisnestä. Ennen (toim.huom. 70-90-luvulla) oli teknisistä syistä pakko tehdä paljon itse. Silloin maksettiin myös teknologiasta, jota nykypäivänä ei käytettäisi edes ilmaiseksi. Nykyisillä ohjelmointikielillä pystytään rakentamaan aivan eri tahtia ohjelmistoja kuin noihin aikoihin. Myös erilaiset visualisointityökalut ovat parempia kuin ennen. Palveluvalikoima on laajentunut ja hinnat laskeneet. Aiemmin vain tietohallinnolle kuuluneita palveluja ulkoistetaan.
5. Muista Digibarometrin viesti: Verkko ei tunne perinteisiä maarajoja.
Digibarometri 2015 -selvityksen mukaan on alettava ajatella "digin ehdoilla". Barometrin sisällöt perustuvat kolmeen päätasoon:
- tekniset edellytykset,
- itse käyttö
- ja varsinaiset vakutukset.
Nämä kolme päätasoa kannattaa pitää muistilistalla, kun arvioi ja suunnittelee oman yrityksen digitalisaatiota.
Eurot vilahtavat verkkokaupoissa ulkomaille niin kuluttajapuolella kuin yrityssovellusten ostajilta. Tämä tarkoittaa liikevaihtoa ukomaalaisille yrityksille ja pienenevää valtion kassaa. Ikävä kyllä suomalaisyrityksiltä ei osteta samaan tapaan kuin suomalaiset ostelevat ulkomailta. Kotimarkkinoiden murros on jo tätä päivää. Ota kansanvälinen liiketoiminta huomioon mielellään heti.
Lue lisää: Digibarometri 2015
Taustaa: Numeroitu lista toimenpide-ehdotuksiksi Gemilon oma.