On parempi keskittyä ydinliiketoimintaan. Siksi meillä ei ole omaa konesalia. Myös Kauppalehden kirjeenvaihtaja Senja Larsen pohtii omien konesalien olevan menneisyyttä.
- Nykypäivän laskentapilvi on kuin monitoimihakkuukone, joka laittaa poikki ja pinoon valtavan määrän tukkeja. Sama työ voitaisiin tehdä myös perinteiseen tapaan, mutta se on raskasta, hidasta sekä kallista. - Senja Larsen, Kauppalehti 15.10.2015
Huomio vei ajatukset pidemmälle kuin mielikuvaan pilvipalvelusta pelkkänä datan säilytyspaikkana, joka ei sijaitse enää asiakkaan omissa konesaleissa. Silti Larsenin juttu sivuaa lähinnä palvelinarkkitehtuuria ja konesaleja esimerkkinä laskentapilvestä. Sekin on askel.
Pilvipalveluna otettu palvelintila voi tosiaan olla kuin monitoimihakkuuta, jossa tukkeja pinotaan ja kuljetellaan. Metsureita tarvitaan vähemmän lienee kauniimpi kiertotie ilmaista, että tietohallinnosta saa vähentää väkeä ja Amazonin kaltaiset jätit pudottavat pienimmät palvelintoimittajat markkinoilta.
Pakosti mietittyttää, että harvesteri metsässä on varsin matalan jalostusasteen päätös.. Katse tulee suunnata tukkipinoa kauemmaksi. Joku toinen miettii jo puukuitua biomateriaalina ja tekee sillä bisnestä tai kokeilee uutta, kuten kuvassa näkyvässä Biofore auto-kokeilussa on tehty materiaaleissa.
Pilvipalveluna otettu ohjelmisto ratkaisee tilaajan puolesta, missä ja miten dataa säilytetään ja missä ohjelmisto pyörii. Tilaajalle tärkeimmäksi päätökseksi jää, mitä ohjelmistoja tarvitaan ja jos ohjelmistoja on useita, miten ne yhdistetään järkeväksi kokonaisuudeksi.
Ollaan jo lähempänä arvioimassa liiketoimintaan tulevaa lisäarvoa ja omaa ydinliiketoimintaa tukkipinon ja harvesterin sijasta. Päätös, mitä ohjelmistoilla halutaan saada aikaan, kuuluu yritysjohdolle, joka johtaa liiketoimintaa eikä sitä pidä koskaan tuupata tietohallinnolle, jolla ei välttämättä ole käsitystä liiketoiminnasta, vaikka se käytännön tasolla koordinoi pilvipalveluiden teknisen yhdistämisen.
Teknisin kysymys käsitellään ennen pilvipalvelun hankintapäätöstä. IT-hankinnoista päättävä ihminen tai työryhmä valitsee:
- Saako pilvipalveluna hoidettu ohjelmisto tallentaa tiedot missä tahansa maassa olevalla palvelimella?
- Otetaanko pilvipalvelu omana asennuksena (SaaS, private cloud) vai ollaanko mukana kaikkien muiden saman palvelun asiakkaiden kanssa (vrt. Google Apps, Facebook) samoilla palvelimilla?
Vaikka pilvipalvelu (ohjelmisto) otettaisiin omana asennuksena, tilaaja ei enää hanki erillistä palvelinarkkitehtuuria tai omaa palvelintilaa pilvestä erikseen. Pilvipalveluja tarjoavat ohjelmistotalot hoitavat tämänkin asiakkaan puolesta. Jos asiakkaalla on jo oma tietohallinto, joka koodailee ja ylläpitää erilaisia ohjelmistoja, sekin on valinta - kunhan on tehty tarkoituksella. Tämä malli harvemmin mahdollistaa ohjelmistojen käyttöönottoa pilvipalveluna, koska tietohallinnolla on niin vahva oma intressi. Sama koskee joskus ulkopuolelta ostettua tietohallinnon palvelua, jossa saatetaan käyttää tiettyjen valmistajien tai avoimen lähdekoodin järjestelmiä, joita on päätetty preferoida miettimättä, onko ratkaisu asiakkaalle kaikkein paras, kunhan se takaa omalle yhtiölle ylläpidettävää.
Helpoimman tien kulkijat eivät enää edes mieti, onko jokin palvelu pilvipalvelu. He luovat käyttäjätunnuksen pilvipalveluna tarjottuun ohjelmistoon tai lataavat yrityskäyttöön tarkoitetetut sovellukset puhelimellaan, koska se on nopeaa eikä vaadi erityistä (tieto)hallintoa.
Yritys voi olla tietämättään jo mukana kaikille avoimissa pilvipalveluissa. Työntekijät ovat itsenäisesti ottaneet käyttöön erilaisia verkkopalveluja ja sovelluksia, joihin he tallentavat omaan työhönsä ja jopa asiakkaisiin liittyvää tietoa. Näin BYOS vilahtaa sisään takaovesta ennen kuin yritysjohto ehtii edes sanoa sanan pilvipalvelu.
***
Pilvipalveluna voidaan hankkia infrastruktuuri, alusta ja yksittäiset ohjelmistot. Haluatko lukea pilvipalveluista lisää? Avaa vanha blogikirjoitukseni.