Saavutettavuusseloste - esimerkki oikeudellisesta muotoilusta Suomessa

Oikeudellinen muotoilu lisää ihmisten mahdollisuutta tasavertaiseen kohteluun.

- Selkeytetään juridista jargonia, koska mikään laki ei määrää kirjoittamaan sopimuksia niin kuin ne 99 %.sti tehdään, Emma Hertzberg, Observ Oy:stä kertoi Sanoista tekoihin -tapahtumassa syyskuussa Tampereella.

Herzbergin mukaan osalla lakimiehiä ajatus tasavertaisesta kohtelusta tarkoittaa, että säilytetään vaikea dokumentti, mutta laitetaan päälle helpommin ymmärrettävä selostus.

- Juridiikassa juristi tietää, mitä tekee. Se ei välttämättä ole ymmärrettävää kuin juristeille.

Tärkeitä oivalluksia.

Digipalvelulaki ja saavutettavuusdirektiivi aiheuttivat paineen tehdä jotain. Heräsi kysymys, mitä tapahtuisi, jos suunnitellaan ja annetaan käyttöön työkalu ("palvelu") pelkkien säädösten, ohjeiden ja valvonnan sijasta.

Pidän tästä toimintamallista! Mitä tapahtuu organisaatiossa, jossa selosteet ja ohjeet ovat ensisijaisesti onnistuneiden työkalujen suunnittelua varten ja ykköstavoitteeksi otetaan työkalut, jotka ohjaavat täyttämään tarvittavat tiedot ja toimimaan oikein ilman ohjeita? Paljonko vaikuttaisi tuottavuuteen?

Saavutettavuusselosteen muotoilu

Saavutettavuusseloste on hyvä esimerkki, miten oikeudellinen muotoilu voidaan hoitaa niin, että viranomainen pyrkii helpottamaan säännösten noudattamista eikä vain valvo.

Selosteen oikeudellista muotoilua tehnyt tiimi tarkasti, että selosteessa on lain vaatimat sisällöt ja että ne noudattavat EU-selosteen sisältöä. Lisäksi muotoilijat halusivat selkeyttää sisältöä ja tehdä lomakkeesta käytettävämmän. Lopuksi päädyttiin tekemään klikkailtava lomake, jossa pääsee eteenpäin.

Hyvää suunnittelua on, että käyttäjiä ei pyydetä täyttämään tietoja, jotka tiedetään ennakkoon. Saavutettavuusselosteessa on tästä syystä valvontaviranomaisen yhteystiedot jo valmiiksi täytettynä. Käytäntöä kannattaa monistaa työssä tarvittavan tiedon hallintaan, jotta ihmiset eivät hukkaa enää aikaansa saman jo tiedossa olevan tiedon täyttämiseen tai hakemiseen, kun nykypäivänä helpompikin onnistuu.

Tasavertainen kohtelu parantaa kokemusta

Hertzberg avasi esityksessään tasavertaisuutta hyvin.

- Kokemus on hyvä, yhtäläinen ja kaikille sama tai ainakin mahdollinen.

Hänen mukaansa ns. Access to Justice -ajattelu on tullut ajankohtaiseksi erityisesti näistä kolmesta syystä:
  • teknologian kehitys ja teknologian saapuminen juridiikkaan,
  • globalisaatio ja markkinoiden yhtenäistyminen,
  • kokemuksen tärkeys.

Kun selosteessa otettiin tukitavaksi ohjaava palvelu ("klikkailtava lomake"), hallinto pystyy auttamaan eri tavalla kuin ennen. Tuki tarvitaan, koska on myös ihmisiä, joiden on tiedettävä laista, mutta joilla ei voi olla samaa ymmärrystä tai osaamista kuin juridiikkaan työkseen perehtyneillä.

Luova ja kriittinen pärjää

Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) listaa työelämän 10 tärkeintä taitoa. Listalla on noussut aiempaa isompaan merkitykseen luovuus ja taito ajatella kriittisesti.

Ajattelutavan muutos kannattaa.

- Kun halutaan tehdä jotain eri tavalla, on hypättävä pois, miten se on ennen tehty.

Sitten sydämessä sykähti erityisen lujaa. Puhuja muisteli Sanoista tekoihin -päivän aikana jo aiemmin sanottua ohjetta miettiessään vielä muita syitä, miksi päädyttiin toteuttamaan klikkailtava lomake.

- Ei ole järkeä viedä Word-dokumenttia verkkopalveluun, jos on muitakin mahdollisuuksia. Tässä on sama ajatus.

Riittävän hyvä julkaistavaksi

Kehittämisen kulttuuri muuttuu sekin pikkuhiljaa. Kun saavutettavuusseloste oli julkaistu, tuli heti palautetta. Muotoilutiimin kokemuksista kertoivat Emilia Ojala ja Viena Rainio.

- Hienoa, että saatiin palautetta. Voidaan korjata ongelmat, jotta jokainen voi käyttää työkalua.

Saavutettavuuslomakkeelle aiotaan lisätä myös suora linkki palautelomakkeelle.

Mietin yleisössä: Hyvä kehittämisen meininki!

Palvelumuotoilu-projektin eteneminen

Saavutettavuusselosteen muotoilu eteni samantapaisesti kuin sähköisten verkkolomakkeiden ja palveluiden muotoilu. Listasin esityksestä talteen ne, mitä ehdin.

  • Ensin tehtiin prototyyppi. Lähdettiin kolmesta konseptista.
  • Punnittiin käyttäjien tarpeet ja olennaisimmat asiat, joita tuli ilmi työpajassa.
    • Joku etsi tietoa vasta ymmärtäkseen, kun toinen halusi suoraviivaisesti päästä heti asiaan. Haluttiin palvella kumpaakin asiakasryhmää.
  • Piti myös valita, mitä halutaan ja pystytään tekemään.
  • Oli tiedettävä, mitä vastuita ja velvollisuuksia tulee organisaatiolle ja mitä loppukäyttäjille.
  • Prosessi oli iteroiva.
  • Onnistumiseen tarvitaan omistaja ja kokemus omistajuudesta.
  • Myös syyt pitää ymmärtää. Sitä tarkoituksenmukaisempi lopputuloksesta tulee.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto esitteli saavutettavuusselosteen tekemiseen tarkoitetun työkalun Sanoista tekoihin -seminaarissa. Seminaarissa käsiteltiin saavutettavuutta monesta eri näkökulmasta, mukana oli myös Suomi.fi-palvelun asiantuntija puhumassa tästä: Design System.

Saavutettavuusseloste on julkaistu verkossa ja sen käyttö on maksutonta:
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/saavutett...

comments powered by Disqus